Markku Wilenius:

Digimaailman kirot ja siunaus

Digitaalinen talous murtaa traditionaaliset käsitykset talouden kasvun logiikasta ja kilpailukyvystä. Me olemme hivuttautumassa sellaisiin toimintamalleihin, joissa datan omistaminen ja jalostaminen yhä pitemmälle kehitetyillä algoritmeilla määrittää yhä selvemmin toimijoiden menestystä. Perinteinen talous, joka ei riittävästi hyödynnä koneälyn mahdollisuuksia, on vaarassa jäädä kauas tämän kehityksen perään.

Kaiken taustalla on jo yli parikymmentä vuotta vanha kehityskulku, jonka aikana alun perin vaatimattomista lähtökohdista lähteneet yritykset – Amazon, Google (nyttemmin Alphabet) ja Facebook – ja myöhemmin muutamat muut kuten Netflix ovat kasvaneet tavalla jotka ovat lyöneet kaikki ennusteet.

Toisin kuin vanhan maailman kasvuyhtiöt, ne eivät näytä lopettavan kasvuaan vaan hämmentävällä tavalla kasvavat kuin pullataikina. Ja jos Amazonin pörssiarvon kasvu tänä vuonna onkin vain 20 eikä 30 prosenttia – johtuen Trumpin vastaiskusta – se on silti uskomattoman vauhdikasta.

Mitä siis tapahtuu todella? Meille ovat kehittyneet eräänlaiset "voittaja saa kaiken” -markkinat. Vuosikymmeniä jyllännyt maailmantalouden konsolidaatio ja hillittömät tuottavuusloikat esimerkiksi siirtokustannuksissa ovat luoneet tilaa näille talouden uusille jättiläisille. Ja ne levittäytyvät joka hetki uusille alueille. Amazon levittää lonkeronsa kaikkialle vähittäiskauppaan. Meillä ei ole enää yhtään merkittävää kilpailijaa Googlelle hakukoneena. Yrittäkääpä löytää sellainen!

Niillä, jotka toimivat näiden yritysten imussa, menee todella hyvin, mutta vaara on, että taloudellinen valta ja silkka omaisuus keskittyy yhä harvemmille. Eikä kysymys ole vaan syrjäytyvistä ihmisistä vaan myös syrjäytyvistä kansakunnista. Moni valtio alkaa olla tilanteessa, jossa niiden verokertymä vähenee vaikka talous kasvaakin. Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Chiriro Watanabe on laskenut, että jopa 45 prosenttia digitaalisesta taloudesta toimii perinteisen rahatalouden ulkopuolella.

Tekoälyn läpäisevä käyttö tässä uudessa taloudessa on ratkaisevaa, sillä sen avulla yritykset kykenevät ennennäkemättömällä tavalla ”lukemaan” kuluttajien mieltymyksiä. Isoveli paitsi valvoo myös ohjaa meidän toimintaamme yhä hienovaraisemmalla tavalla.

Tähän kehitykseen meidän tulee suunnata yhä enemmän vastavoimia. Avainsanat ovat sosiaalinen pääoma ja resilienssi. Edellisellä tarkoitetaan ihmisten kykyä toimia osana yhteisöä. Jälkimmäinen tarkoittaa järjestelmän kykyä palata normaaliin tilaan sen jälkeen kun joku merkittävä muutos tapahtuu.

Tilanteen paradoksi on siinä, että kehitys mikä vie meitä eteenpäin kohti hieman arveluttavalta näyttävää tulevaisuutta tuottaa meille myös ratkaisuja korjata kehityksen kulkua. Digitaaliset työvälineet tuottavat juuri sitä ihmislähtöistä taloutta, jota me kaikki kaipaamme.

Sosiaalisen pääoman kasvattaminen maailmassamme on tärkein väline resilienssin eli eräänlaisen yhteiskunnallisen vastustuskyvyn kasvattamiseen. Digitalisoituva maailma tarvitsee sellaisia työvälineitä, jotka vahvistavat aktiivista ihmisten osallistumista yhteiskunnan ja talouden toimintaan. Tässä kaupunkien pitäisi näyttää esimerkkiä. Mitä aktiivisemmat kaupunkilaiset, sitä hyvinvoivampi ja viisaampi kaupunki. Olkoon Turku tämän kehityksen kärjessä.

Kirjoittaja on tulevaisuuden­tutkimuksen professori
Turun yliopistossa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

digimenoa
Perinteisesti Tuloerot ovat mahdollistaneet yleisenvauraudenkasvun Yhteiskunnassa . Digitalisaatiossa Investoinnit suuntautuvat Automatiikkaan johon Ihmistyövoimaa tarvitaan vain sen ylläpitoon ja vaurauden voi ajatella siten suuntautuvan vain digitalisaation tuottamien palvelusten nautintaoikeuksiin sen sijaan että vaurautta olisivat uudet työllistävät yritykset ja niihin palveluja tarjoavat oheistoiminnat siis laajemmin suuntautuvaakehitys joka ilmenisi myös yleisenä toimeliaisuutena ja vireytenä yhteisöissä. Kolmsekymmentävuotta sitten puhuttiin paljon Palveluyhteiskunnasta ja kuinka sen työllistävätvaikutukset olisivat ratkaisevasti lisäämässä työllisyyttä . Tuloksia tänään tutkistellessa on vain todettava etteivät kunnat ja valtio palkkaa riittävää työvoimaa esim. hoivapalveluihin ja vaikka kaupankassoilla työtääntekeviä on nykyään enemmän jne. on työttömien armeija lähes yhtä suuri kuin ennenkin. Digitalisaation työllisyysvaikutuksienkasvun on todella vaikeata nähdä tänään olevan suurta koska lähtökohtaisestikin Investoinnit Pörsseissä suuntautuvat Ohjelmoitavaanautomaatioon , jonka tuotto on lyhyellä-ja pidemmälläkin aikavälillä suurinta.
5G , AI ja Internet of things eivät tänään näytä Työllistävältä vaan enemmänkin viihdyttävältä suuntaukselta massoille ja niitä voikin mielestäni verrata asiainhoitajaan joka antaa jälkikasvulleen rahaa käteen jotta ne poistuisivat jaloista muualle ostamaan jotain mieluista.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.