Kolumnit

Vaalitäkyjä budjetista

Kolumni | Turun Sanomat 15.9.2012 05:01 |

Ilman kalenterimerkintää olisi vaikea huomata, että Suomessa on kuntavaalit puolentoista kuukauden kuluttua. Puolueilla on vaikeuksia saada ehdokkaita listoilleen ja kampanjoiden alkua on lykätty, koska puolueiden vaalikassat ovat huvenneet edellisistä vaaleista. Lähestyvät vaalit eivät kansalaisia kiinnosta vielä lainkaan.

Kansalaisten mieleen vaalit muistuvat ehkä silloin, kun säännöllisin väliajoin tehtävät, puolueiden kannatusta mittaavat kyselyt julkaistaan. Puolueiden kannatusten sijaan toreilla taidetaan tänä syksynä vertailla enemmän metsistä kerättyjä hyviä sienisaaliita.

Ensi viikolla vaalikeskustelun ainekset nousevat esiin eduskunnassa. Puolueilla on mahdollisuus nostaa profiiliaan tiistaista alkaen, kun keskustelu hallituksen ensi vuoden talousarviosta alkaa.

OPPOSITIOLLE HYVÄ kuntavaalitäky Jyrki Kataisen (kok) hallituksen 54 miljardin euron budjetissa on kuntien valtionosuuksien leikkaus. Veronmaksajia kiinnostavat kuntien peruspalvelut, kuten terveydenhuolto ja opetus. Hallitus joutuu selittämään, miten peruspalvelut turvataan, kun valtionosuuksia leikataan satoja miljoonia euroja.

Vanhuspalvelulakia ei ole puitu loppuun, vaikka hallitus sopi lain periaatteista budjettineuvotteluissa. Säätytalon päätökset tosin vaativat vielä seuraavan päivän täsmennyksen. Tämä ennakoi sitä, että päähallituspuolueet, kokoomus ja sosiaalidemokraatit käyvät vielä yhden ottelun vanhusten hoidosta eduskunnan areenalla vaalikannatuksensa turvaamiseksi.

Valtion velkaantumiseen soisi eduskunnan kiinnittävän huomiota. Hyviä asioita ajavien kansanedustajien kannattaa pitää mielessään, että vuoden 2013 lopussa Suomen valtion velka on 96 miljardia euroa. Valtio ottaa ensi vuonna lisää velkaa seitsemän miljardia euroa. Kansainvälissä vertailuissa summa on tietysti pieni eikä Kreikan tie ole lähelläkään.

On helppo arvata, että oppositio ottaa vertailuun Suomen velkaantumisen ja euromaiden tukemisen.

AIKAA LÄHETEKESKUSTELUUN on varattu koko ensi viikko, mutta ainakaan viikon ja illan viimeisillä puhujilla ei kuulijoita suuressa salissa ole. Viime vuosien tapaan budjettipuheenvuoroja kuullaan eduskunnassa lähemmäs 250 kappaletta.

Budjetin käsittely eduskunnassa päättyy joulun alla, kun viimeisetkin äänestykset saadaan päätökseen. Eduskunnan budjettikeskustelujen kehittäminen on puhemies Eero Heinäluoman (sd) tavoite. Viime kaudella hän pohti samaa asiaa kansanedustaja Hannes Mannisen (kesk) työryhmässä.

Työryhmän esitysten perusteella budjettikeskusteluja on kehitetty niin, että opposition vaihtoehtobudjeteille annetaan isompi rooli ja niistä myös keskustellaan. Eduskunta on myös tiukentanut budjettialoitteiden käsittelyä ja aloitteiden määrä on saatu puolitettua noin viiteensataan.

Budjettiäänestysten määrä on myös lähes puolittunut. Viime vuonna eduskunta äänesti budjetista 375 kertaa, vuonna 2010 äänestyksiä oli 606. Eduskunnan budjetin käsittelytavassa on ollut tervehdyttämisen tarvetta eikä kehittämistä kannata lopettaa. Puhemiehen näkemys siitä, että liian tiukkoja rajauksia ei demokratian nimissä kuitenkaan kannata tehdä ja tyrehdyttää keskustelua, on hyvä linjaus.

Kirjoittaja on Turun Sanomien, Kalevan ja Väli-Suomen Median Helsingin
toimituksen toimituspäällikkö.

TSTV - uusimmat