Sunnuntai 20.5.2018Lija, Karoliina, LilliKaatuneitten muistopäivä

Tiina Lindfors:

Anna, Hannu ja sielukas lumous

Hannu Väisänen on sydämellinen, sivistynyt ja kauniisti hullu henkilö. Puhun hulluudesta, jossa asuu rohkeus pelosta huolimatta. Mielestäni Hannu sopisi Tove Janssonin satugalleriaan, jossa viisaus on hauraan kirkasta ja arvokasta. Kuten vanhusten kädet, joissa uurteitten lomassa sädehtii elämän koko syvyys.

Hannu on jälleen tehnyt jotain tärkeää ja hyvin kaunista. Hänen kunnianosoituksensa Anna Ahmatovalle on yhtä aikaa nöyrä ja hiljainen sekä puhutteleva.

Anna Ahmatova oli venäläinen runoilija, jonka sanojen mahti kesti ja kestää: sorron, sensuurin ja ajan rattaan. Hän syntyi Odessassa 1889, kuoli Moskovassa 1966 ja kirjoitti 65 vuotta. Gorenko-sukunimensä hän vaihtoi Ahmatovaksi suvussa eläneen tataariruhtinattaren mukaan. Siteet Tšingis-kaaniin eivät olleet eduksi Neuvosto-Venäjällä. Eivät liioin runot, jotka kantoivat ylpeästi omaa estetiikkaansa eivätkä taipuneet ajan vaateissa kommunistiseen muottiin. Toisin sanoen ”ylvään neuvostoajan” tehtaan piippujen ja kolhoosien ylistykseen.

Ahmatova julistettiin neuvostovastaiseksi, hänen kirjansa ja runonsa kiellettiin. Häneltä evättiin jopa ruokakortti ja hänet eristettiin kotiarestiin. Hannu Väisänen on rakentanut Wäinö Aaltosen museoon vaikuttavan installaation, Ahmatovan Fontankan kodin huoneineen.

Hiljaisissa huoneissa kohtaa harvoja esineitä, joiden harkittu merkitys on vahva. Taloon pääsee kurkistamaan myös lintuperspektiivistä, jolloin yhteen huoneeseen rajattu elämä luo kuristavan tunteen katsojalle. Samalla se avartaa käsittämään Annan mielen ja sielun voiman. Hänen runojensa kuolemattoman kaaren.

Hannun näyttelyssä on lisäksi videoita ja maalauksia. Kerrankin videot ovat osa koherenttia ajatusmaailmaa ja eri toteutustavat sulautuvat linjakkaaksi kokonaisuudeksi. Maalaukset ovat herkkiä ja teemojen variaatiot tarpeellisia. Kumppani Puninin takki nähdään monta kertaa, samoin säröileviä samovaareja tai amforia Requiemin (sielunmessu ja samanniminen runoelma) kuvina.

Näyttelyn päätteeksi palasin kuitenkin Fontankan taloon. Pienimmässä huoneessa Annan ”elämänkumppaneita” olivat Raamattu, Puškin, Dante ja Shakespeare. Hän kesti. Olojen vapauduttua hänet kutsuttiin muun muassa Oxfordin yliopiston kunniatohtoriksi, hänen runonsa nostettiin kunniaan ja hän palasi nuoruutensa Pariisiin. Sen boheemissa kukoistuksessa 1920-luvulla Anna tutustui Amedeo Modiglianiin, joka teki kuusitoista piirrosta Annasta. Yhtä lukuunottamatta ne tuhoutuivat – kansalaissodan aikana puna-armeijalaiset käärivät niistä savukkeita Annan kotitalon ullakolla. Pian tuhottiin itse talokin.

Ainoa säilynyt Modigliani seurasi Annaa läpi kaikkien koettelemusten. Runonsa hän siirsi ystävien tuella muistin maailmaan. Stalinin terrorin aikana Anna poltti kirjoittamansa runot. Ensin hän ja ystävät olivat opetelleet ne ulkoa. Suullinen tieto säilyi ja lopulta runot löysivät tiensä paperille ja kokoelmiin.

Hannu Väisänen nostaa kauniisti esiin tämän uskomattoman sielujen vahvuuden. Meidät näyttelyssä kävijät kutsutaan samaan rohkeuden ja muistin ylistykseen. Otetaan runo, opetellaan se ja poltetaan paperi. Runojen tuhkan voimme tuoda museoon ja laskea säröilevään amforaan. Lumoavaa!

Seinällä museossa lukee, jos muistan oikein: ”Ja tulevaisuuden ihminen/katsokoon röyhkeästi meitä/ja lahjoittakoon minulle/pois lentävälle varjolle/sylintäyden kosteita sireenejä/kun tämä myrsky on ohitse."

Kirjoittaja on tanssija-koreografi.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kiitos
Upea ja koskettava näyttely. Menkää katsomaan. Hannu Väisäsen luomisvoima on aivan erikoislaatuista. Kiitos myös tästä hienosta kolumnista!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.