Maanantai 23.4.2018Yrjö, Jyrki, Jyri, Yrjänä, Jori, Jiri

Ari Niemi:

Takana länttä ja Eurooppaa

Alkuviikosta tv:ssä haastateltiin serbialaisia nuoria. Belgradilaisnuoret kertoivat, että Serbian pitää entisestään tiivistään suhteitaan Venäjään. Venäjän presidentti Vladimir Putin on sankari ja suuri serbien ystävä (Yle 8.1.).

Niin olivat aikanaan myös Venäjän tsaarit. Nuorten mielestä Serbia on kiitollisuudenvelassa Nikolai II:lle, joka menetti valtansa ja sittemmin henkensä ensimmäisen maailmansodan ja Serbian takia.

Euroopan unionista nuoret eivät innostu. Jos pitää valita EU:n ja Venäjän välillä, jälkimmäinen voittaa. Nato on vielä vastenmielisempi viiteryhmä.

Venäjä-sympatioista kertoivat myös tv-reportaasin kuvituskuvat: punasinivalkoliput, isot Putin-muraalit, Krim-aiheiset t-paidat. Natosta muistuttivat kuvat Belgradin pommituksista vuodelta 1999.

Mielipidemittauksissa serbit ovat niukasti EU-jäsenyyden kannalla. Näin ajattelevat etenkin yli 60-vuotiaat.

Sen sijaan 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä kannatus jää 47 prosenttiin. Nato-jäsenyyttä serbien enemmistö vastustaa, mutta erityisen tiukkaa vastustus on alle 30-vuotiaiden keskuudessa.

Mitä nuoret edellä, sitä...

Jotakin on olennaisesti muuttunut touko–kesäkuusta 2006. Olin silloin valokuvaaja Timo Jerkun kanssa Belgradissa seuraamassa EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehnin ja serbijohdon neuvotteluja EU-jäsenyyden ehdoista.

Tapaamamme nuoret ja vähän vanhemmatkin belgradilaiset tuntuivat olevan kovasti EU-mielisiä. Nuoret korostivat mahdollisuutta opiskella ja tehdä työtä EU:ssa. Väärin ymmärryksen mahdollisuutta ei ollut, käytössämme oli serbokroatiaa äidinkielenään puhuva tulkki.

Katugallupin otos on tilastollisesti olematon, mutta tuon tapaisia tuloksia mielipidemittauksetkin silloin kertoivat. Huolimatta siitä, että Kosovon sodan aikaiset Nato-pommitusten arvet olivat paljaana näkyvissä.

Presidentti Boris Tadicin politiikka tähtäsi nopeaan EU-jäsenyyteen. Tadicin jälkeen EU-suuntaus on ollut heikkenemään päin.

Nykyinen EU-puheenjohtaja Bulgaria aikoo pitää Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyyspyrkimyksiä vahvasti esillä. Serbia ja Montenegro ovat neuvotteluissaan pisimmällä.

EU-komissiosta on vihjattu, että jäsenyys voisi toteutua 2025 mennessä, jos jäsenyysehdot täyttyvät ja jos poliittista tahtoa löytyy. Alkaa vaikuttaa siltä, ettei suurta tahtoa ole kummallakaan puolella pöytää.

Vajaat 12 vuotta sitten Belgradin kaduilla ei myyty Putin-vaatekertoja. Yltiönationalismin voimasta kertoivat Ratko Mladicin ja Slobodan Milosevicin kuvilla painetut t-paidat.

Edellinen oli Bosnian serbiarmeijan komentaja, jälkimmäinen Serbian presidentti. Marraskuussa 2017 Mladic tuomittiin Haagin sotarikostuomioistuimessa kansanmurhasta ja sotarikoksista elinkautiseen. Milosevic ehti kuolla oikeudenkäynnin aikana

Yksi Mladic-paita lähti tuliaisena makaabereja matkamuistoja keräävälle ystävälle. Paita löytyi häveliäästi rautatieaseman takaisesta epämääräisestä kojusta.

Jos kehitys on kehittynyt nationalistien ja nuorten serbien toivomaan suuntaan, nyt niitä myytäneen vähemmän häveliäästi keskustan kävelykadulla, Krim- ja Putin-asusteiden rinnalla.

Laajentumiskomissaari Johannes Hahnillakin on vähemmän neuvoteltavaa kuin Rehnillä aikanaan. Kiireisempää taitaa olla EU:n pienentymisestä vastaavalla ex-komissaarilla, brexit-neuvottelija Michel Barnierilla.

ari.niemi@ts.fi

Kirjoittaja on Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.