Lauantai 20.1.2018Sebastian

Satu Rasila:

Näe minut

Taiteentekijöiden tutkimuksen kohteena on ihminen. Oli kyse sitten teatterista, kirjallisuudesta, elokuvasta, tanssista tai kuvataiteesta; esittävästä tai abstraktista; heijastui taideteos sitten klassikkotarinasta tai omena-asetelmasta, kaiken ytimessä on inhimillisten tunteiden ja ajattelun kuvaaminen.

Vuosisata toisensa jälkeen me tutkimme ihmistä siksi, että se kuka meitä peilistä katsoo, on ikuisesti mysteeri. Me emme tiedä mitä meille tulee tapahtumaan. Me emme tiedä miten me tulemme reagoimaan siihen, mitä meille tapahtuu.

Tarina, jota emme koskaan tule kuulemaan, on meidän oma elämäntarinamme, sillä se voidaan kertoa vasta meidän kuolemamme jälkeen. Tästä tuskallisesta tietoisuudesta nousee tarve puntaroida ihmiselämän merkitystä. Miksi me olemme täällä? Miten me parhaimmin käyttäisimme meille annetun ajan?

Halu tutkia elämän arvoa nousee siis oman elämän arvoituksellisuudesta. Me hakeudumme erilaisten tarinoiden ääreen, jotta voisimme ennakoida itsellemme koituvia tilanteita ja niihin liittyviä tunteita.

Tätä ennakoimista on tehty kautta aikojen, nuotiotulilla esitettyjen tarinankertomisten kautta. Ne, joilla on elämänkokemusta ja haltioittamisen kyky, ovat voineet viedä nuotiopiirin muut jäsenet tilanteisiin, joita he tulevat kohtaamaan. He ovat voineet ihmeellisten tarinankäänteiden kautta helpottaa kuulijoidensa tuntemattoman tuskaa kertomalla viestiä kokemusten tuolta puolen: loppujen lopuksi, kaikesta selviää. Elämä jatkuu. Myös silloin, kun se tuntuu armottomalta.

Tarinoiden äärellä me harjoittelemme erilaisten tunteiden tuntemista. Joka kerran, kun kirjan, musiikin, elokuvan tai teatteriesityksen äärellä jokin meissä läikähtää, oli se sitten naurunhörähdys tai liikutus, me harjoitamme myötätuntemista. Me eläydymme jonkun toisen iloon tai kärsimykseen niin, että tunnemme hänen tunteensa omassa kehossamme.

Joka kerran, kun me asetumme taideteoksen äärelle, oli se mitä lajia tahansa, me asetumme vuorovaikutukseen inhimillisen kanssa. Ja tässä vuorovaikutuksessa meidän ihmiskäsityksemme kehittyy.

Myötätuntoisen ihmiskäsityksen syventäminen ei ole pieni asia, sillä se on meidän moraalikäsityksemme perusta. Se näkymätön kivijalka, jonka päällä seisten me teemme elämämme valinnat.

Samaan aikaan, kun me taiteen kautta katsomme fiktiivistä ihmistä löytääksemme vastauksia omaa elämäämme koskevaan mysteeriin, myös me itse olemme katseen kohteena. Meitä ympäröi eri etäisyyksiltä suunnattujen katseiden verkko.

On turvallisia ja vaarallisia katseita. Jälkimmäisten edessä meidän täytyy suojautua, jotta emme paljastaisi kaikkein haavoittuvaisinta osaa itsestämme; kaunistelematonta, selityksistä vapaata sisintämme. Ja silti juuri sen me toivoisimme muiden jollain tavalla sanattomasti meistä ymmärtävän. Sen, miksi me tunnemme, ajattelemme ja käyttäydymme niin kuin teemme.

Ymmärtääksemme elämää, itseämme ja toisiamme me olemme siis sekä katsojia että katsottavia. Me peilaamme itseämme toisiimme, me kasvamme tai pienenemme toistemme katseiden polttopisteessä.

Sekä yksityisissä että yhteiskunnallisissa keskusteluissa pääsemme pisimmälle, jos tietoisesti katsomme toisiamme myötätuntemisen näkökulmasta; siitä ajatuksesta käsin, että jokaisessa ristiriitatilanteessa vastapuolen ääneenlausumaton toive on: näe minut.

Kirjoittaja on Turun kaupunginteatterin dramaturgi.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.