Hannu Miettunen:

1918

Itsenäisyyden riemua seuraa synkempi satavuotisjuhla. Kansakunnan kypsyyttä mittaa, miten se sisällissotaansa käsittelee.

Kyse ei ole niinkään historiankirjoituksesta, joka on todennut faktat melko tyhjentävästi jo vuosikymmeniä sitten. Uhriluku on tosin täsmentynyt ylöspäin.

Ensimmäisenä traumoja purki kirjailija Väinö Linna. Hän kuvasi sotarikokset lakonisesti puolin ja toisin, aivan kuten jatkosodastakin. Nykyään niitä puitaisiin Haagissa.

Kaunaa on eniten hävinneellä puolella. Sen tappiot olivat moninkertaiset. Aikanaan niitä myös peiteltiin, vainajien muistoa häväistiin ja sodan luonnetta hämärrettiin.

Olisi kuitenkin naiivia uskotella, että ruumiskasa olisi ollut pienempi punaisten voittaessa.

Summittaisissa teloituksissa ei ole mitään selittelemistä. Ne ovat murhia eivätkä juridisesti edes vanhene. Tekijät vain ehtivät kuolla, koska kansakunta ei pystynyt aihetta sen mittakaavan vuoksi käsittelemään.

On silti muistettava, että suurin osa punaisista kuoli vankileireillä tauteihin ja aliravitsemukseen tuomioita odotellessaan. Se ei ollut vain sadismin tulos. Sotavankien kiinniotto oli sotilaallinen turvaamistoimi yhä epävakaissa oloissa. Ironisesti piinaa pitkitti pohjoismaisen legalismin perinne. Kun oli ensin hutkittu hetken silmittömästi, nyt haluttiin tutkia pilkuntarkkaan.

Lopputulos oli oikeudenkäytön irvikuva. Punaisistakin terrorin harjoittajat pääsivät usein kuin koira veräjästä, osa karkuun Venäjälle, osa oikeudenkäyntien lykkääntyessä yhä lievemmillä tuomioilla.

Valkoisten hellimän myytin mukaan sodalla lunastettiin Suomen itsenäisyys. Sekään ei ole aivan totta. Asia varmistui jo 3.3.1918 Valko-Venäjän Brestissä, kun bolshevikit antautuivat Saksalle. Rauhanehtoihin kirjattiin määräys vetää joukot Suomesta ja kielto sekaantua muutenkaan maan asioihin. Sitä rikottiin, mutta ei olennaisin tuloksin.

Saksan maihinnousu sen sijaan nujersi punaisten viimeisenkin vastarinnan.

On tulenarka kysymys, käytiinkö Pohjoismaiden siihenastisen sotahistorian suurin taistelu siinä välissä turhaan. Juoksuttiko Mannerheim pohjalaiset Tampereella konekiväärituleen siksi, että halusi voiton omin eikä Saksan voimin? Hän oli vielä edellisvuonna sotinut vastakkaisella puolella kuin jääkärit.

Suomea odotti kohtalo Saksan siirtomaana, joten todellisen itsenäisyyden se sai vasta länsivaltojen lyötyä Saksan.

Sodan syistä yksi on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle kuin ehkä ansaitsisi. Se on äänestysaktiivisuuden romahdus kohtalokkaalla hetkellä.

Punaisten uskoa parlamentaarisiin keinoihin oli nakertanut koko ajan tsaarin veto-oikeus, joka jumiutti reformit. Aivan erityinen isku olivat kuitenkin vuosien 1916–1917 tapahtumat.

Eduskuntaa ei ollut kutsuttu koko maailmansodan aikana edes koolle, joten moni äänestäjä piti kesän 1916 vaaleja vitsinä. Äänestysprosentti 55,5 toi parlamenttiin ensimmäisenä maailmassa vasemmistoenemmistön.

Se nousi arvoon arvaamattomaan, kun keisari kahdeksan kuukautta myöhemmin luopui vallasta. Suomea hallitsi yhtäkkiä vasemmisto.

Palauttaakseen normaalitilan porvaripuolueet juonivat eduskunnan hajalle ja uudet vaalit. Vasemmalle jäi kytemään.

Äänestää kannattaa varan vuoksi tylsissäkin vaaleissa.

Demokratialla oli suuri merkitys myös haavojen paikkailussa. Työväenliikkeen maltillinen siipi oli mukana jo joulukuun 1918 kunnallisvaaleissa. Seuraavana kesänä se ratkaisi eduskunnassa hallitusmuodon. Espanjassa poikkeustila jatkui 38 vuotta, jos on vieläkään ohi.

hannu.miettunen@ts.fi

Kirjoittaja on Turun Sanomien uutispäällikkö.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Terrortin väri
Mikä tuohon kapinaan sitten ihmiset silloin ajoi. Se oli pääoman haltijoiden vaatimus taloudellisesta yksinvallasta ja ja työväen alistumisesta nöyriksi palvelijoiksi, joiden oli pitänyt olla kiitollisia siitä, että heitä elätettiin. Ei tunnustettu sitä tosiasiaa, että niiden ihmisten tekemällä työllä oli ratkaiseva osuus kartanoiden ja myöhemmin tehtaiden isäntien vaurastumiselle. Kartanoiden tai muiden rikkaiden saleissa ei vauraus kasvanut, vaan se syntyi pelloilla kuokan varressa tai tehtaissa tuotantolinjojen vieressä. Kuitenkin omistajat korjasivat sadon ja sen tuoman hyödyn. irvokkaaksi meni tilanne silloin kun köyhyydessä eläviä alettiin syyttä tilanteesta heitä itseään. Heitä moitittiin tuhlareiksi, kun heittivät perunoiden kuoret tunkiolle, eivätkä valmistaneet niistä ruokaa. Yhteiskunta oli jaettu selkeästi sosiaalisiin ryhmiin ja niiden rajoen ylittäminen ei aina olut helppoa eikä aina kovin luvallistakaan.Työläisiä tarvittiin turvaamaan rikkaiden asema ja sen piti tapahtua mukisematta.Vielä minun käydessäni kansakoulua viitisenkyymmentä vuotta sitten opetettiin historiaa niin, että kapinaan noussut työväki oli maanpettureiden, ryöstäjien ja jumalankieltäjien joukkio, joka ansaitsikin tulla rangaistuksi kaikilla mahdollisilla tavoilla. Siitä en ole eri mieltä kolimnin kirjoittajan kanssa, mitä hän sanoi ruumiskasoista. Siitä on historian aikana kertynyt riittävästi näyttöä jokaisen sodfan loppuselvitytelyssä. Kenttäoikeuksien tehoja mitattiin kai kuolemntuomioiden määrillä tai sitten ne olivat yksinkertaisesti koston välineitä verhottuina tuomuiovallan kaapuun. Silloin ei käsivarsinauhan värillä ollut todellakaan mitään merkitystä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Terrortin väri
Hyvä yhteenveto! Vieläkään suomenkielinen suomalainen ei voi nousta hierarkiassa ylös ilman ruotsin kielen taitoa!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
1918
Hyvä yhteenveto. Olen lukenut aiheesta monituisia historiankirjoituksia, jopa Raunistulan housukaartilaisista. Tallennan tämän tekstin tietsikkani kovalevylle ja sitten voinkin jättää aiheen historian hämäriin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tätä kaipasin
Miettusen kirjoitus muistuttaa, että historia on tapahtumien jatkumo, sisällissota sen yksi osa.

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
SN2...
Hyvää settiä Hannulta, taas... 😉
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Arvet vuotaa vieläkin
Kyllähän nämä 1918 lyödyt arvet visvaavat vieläkin. Tarkkaavainen asioita seuraava näkee ne päivänpolitiikankin takapiruna. Ymmärtäähän sen, oli se karmea tragedia.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mannerheimkö häirikkö?
Ihmeellisiä yhtäläisyyksiä maailmanhistoriassa. Kansa valitsee johtajakseen Trumpin, Stalinin, Hitlerin ja meillä Mannerheimin.
Kaikki kansojen valisemia.
Kun tässä artikkelissa käsitellään Suomen tilannetta 1918 katse kääntyy Mannerheimiin. Hänet kansa kutsui vaikeimmissa tilanteissaan johtamaan itseään. Jälkeenpäin ajatellen valinnassa onnistuttiin, jopa niin hyvin, että Carl Gustav valittiin suosituimmaksi suomalaiseksi vielä lähes sata vuotta mainetekojensa jälkeen. Vasta nyt rohjetaan kertoa millainen johtaja meillä on ollut. Toisaalta erinomainen esimerkki osoittamaan kuinka kunnioitettava on kansamme sietokyky.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Liian vaikea aihe käsiteltäväksi
Hannu Miettunen kirjoittaa:
"Summittaisissa teloituksissa ei ole mitään selittelemistä. Ne ovat murhia eivätkä juridisesti edes vanhene. Tekijät vain ehtivät kuolla, koska kansakunta ei pystynyt aihetta sen mittakaavan vuoksi käsittelemään."

Hyvin vaikea aihehan tuo oli. Ja niinpä sitten tuli tämä:
"Suomen painettu asetuskokoelma 165/1918 s. 1.
Korkeimman vallan haltijan päätös
valtiorikoksiin syyllisten henkilöiden armahtamisesta.
Annettu Helsingissä, 7 päivänä joulukuuta 1918.
------------------------------------
5) Henkilöt, jotka maan laillista järjestystä vastaan nostetun kapinan kukistamisen tarkoituksessa tahi estääkseen kapinan levenemistä taikka palauttaakseen järjestystä ovat teoissaan menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätättäkööt niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta.
-----------------------------------------------------
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 7 päivänä joulukuuta 1918.
P. E. Svinhufvud.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.