Sunnuntai 27.5.2018Ritva

Kirsi Vainio-Korhonen:

Suomen monikulttuurinen historia

Kustaan sodassa vuonna 1789 venäläisten käsiin joutunut suomalainen Anders Munsterhjelm kuljetettiin sotavankeuteen Volgan rannalle Niznij-Novgorodiin. Päiväkirjassaan hän hämmästeli erityisesti imperiumin monia uskontoja ja kulttuureja, juutalaisia, turkkilaisia, armenialaisia, kalmukkeja ja tataareja. Ruotsin valtakunta ei tuolloin sallinut alamaisilleen muita uskontoja kuin luterilaisuuden.

Suomessa tilanne muuttui vuodesta 1809. Maastamme kehittyi Venäjän osana monikulttuurinen paljon aikaisemmin kuin entisestä emämaasta Ruotsista. Läntiseen naapuriimme ensimmäiset ortodoksi- ja muslimiseurakunnat perustettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen Itä-Euroopasta muuttaneiden siirtotyöläisten tarpeisiin.

Pääosa Suomeen tulijoista oli venäläisiä sotilaita. Venäjän keisarillisen armeijan perustana oli asevelvollisuus, joka ei erotellut kutsuttavan kansallisuutta, kieltä, uskontoa tai kulttuuria. Joukko-osastot toivat siksi muassaan ennen kokemattoman uskontojen, kulttuurien, kielten ja tapojen kirjon.

Suomessa sotilaiden tehtävänä oli turvata Pohjan- ja Suomenlahden rannikot Pietariin johtavine maanteineen Itämereltä saapuvaksi odotettua vihollista vastaan. Tämä uhka realisoitui Krimin sodassa, kun brittiläis-ranskalaisen laivaston sotatoimet ulottuivat rannikkoa pitkin nykyisestä Kotkasta aina Kokkolaan ja Ouluun saakka.

Euraasialaisen imperiumin sotilaat eivät tunnustaneet ainoastaan kreikkalaiskatolista uskoa vaan joukossa oli roomalaiskatolisia puolalaisia, luterilaisia baltiansaksalaisia, Venäjän juutalaisia, buddhalaisia kalmukkeja ja islaminuskoisia tataareja. Vuosisadan loppuun mennessä Suomi oli saanut tätä kautta ensimmäiset muslimi- ja juutalaisvähemmistönsä.

Uskontojen ja kansallisuuksien rajat ylittävät avioliitot ‘’Suomen asukkaiden ja muiden Venäjän alamaisten’’ välillä sallittiin keisarillisella asetuksella vuodesta 1812 alkaen. Puolisoiden ei tarvinnut luopua omasta opistaan, mutta mahdolliset lapset kasvatettiin isänsä uskoon.

Suomalaisten seurakuntien vihittyjen luettelot kertovat, miten tätä oikeutta käytettiin hyväksi ympäri maata ja yli säätyrajojen. Turussa ensimmäinen vihittävä pari oli palvelijatar Dahlström ja matruusi Filemonoff ja Helsingissä mamselli Tillander ja luutnantti Schevitsch. Kumpikin liitto solmittiin 1813.

Historian kirjoittamiseen liittyvät valinnat tehdään aina tutkijan ja kirjoittajan omasta ajasta käsin. 1800-luvun kansallinen herääminen on tutkittu ja kerrottu moneen kertaan, mutta Suomen monikulttuurisemmalle historialle ei ole vielä ollut paljon tilausta.

Turussa eli autonomian ajan alkupuolella suuri Venäjältä tullut vähemmistö. Kymmenesosa aikuisväestöstä oli keisarikunnan armeijan sotilaita ja virkamiehiä. Heidän kielensä, kulttuurinsa ja tapansa näkyivät varmasti turuilla ja toreilla, mutta emme tiedä siitä tai heistä juuri mitään.

Suomalaisten ja venäläisten väliset avioliitot näyttävät olleen arkinen mutta myös unhoon painunut asia. Samalla ne ovat yksi esimerkki kansallisen ja kansainvälisen monista tutkimattomista risteämistä historiassamme. Kypsään ikään ehtineellä tasavallallamme olisi varmasti jo varaa kiinnostua Suomen ylirajaisesta menneisyydestä.

Kirjoittaja on Turun yliopiston Suomen historian professori ja tietokirjailija.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Likadant i Sverige
Ei toki Ruotsikaan vailla vieraita kulttuurivaikutteita ole vuosisatojen aikana ollut. Maan pohjoisosa olisi tuskin kielellisesti ja kulttuurisesti ruotsalaista, ellei sitä olisi kovakouraisinkin ottein ruotsalaistettu. Kustaa III:n aikana Ruotsissa suosittiin ranskalaisuutta ja maahan muutti katolilaisia ranskalaisia. Kehittyvä kaivos- ja metalliteollisuus puolestaan toi maahan asiantuntijoiksi belgialaisia vallooneja ja saksalaisia. Vermlannin syviin metsiin lähelle Norjan rajaa muutti joukoittain kaskeamistaitoisia suomalaisia pääasiassa Savosta. Eri puolille maata syntyi erikielisiä seurakuntia. Tukholman Vanhassa kaupungissa kohoaa 96 m korkea Saksalainen kirkko vuodelta 1571. Helsingin Saksalainen kirkko on vuodelta 1864. Ruotsissakin yleinen ajatus vanhasta Ruotsista monokulttuurisena maana on syytä haudata syntymässään kuolleena; sen sijaan Ruotsi on ja on ollut monikulttuurinen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Judar i Sverige och Finland
Yhtenä mittapuuna suhtautumista vähemmistöihin voidaan pitää myös täysien oikeuksien myöntämistä juutalaisvähemmistölle. Suomessa juutalaiset saivat yhtäläiset oikeuden valtaväestön kanssa v. 1918, Ruotsissa v. 1870. Helsingin synagoga vihittiin v. 1906, Tukholman 1870. Ei Ruotsikaan monikulttuurisuudessa menneinä aikoina ihan takapajulla ole ollut.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ihan luettava kolumni
Pitkästä aikaa kolumni jossa "takavuosien" maahanmuuttoa ei pakotettu palvelemaan Suomen suvaitsevaiston agendaa. Ei haettu historiasta "aasinsiltoja" hyväksyttää tämän paivän "maahanmuutto" suomalaisten geneettistä perimää vahvistavana onnenpotkuna.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ei tehdä tästä numeroa
Suomen entisiä ja nykyisiä venäläistä vähemmistöjä tai heidän jälkeläisiään ei kannattaisi mainostaa niin kauan, kuin Venäjän laki määrittelee ne omiksi kansalaisikseen ja Venäjän velvollisuudeksi puolustaa heitä kaikissa tilanteissa kuin omia kansalaisiaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.