Kolumnit

Suomalaisyrityksillä on Venäjällä paljon voitettavaa

Kolumni | Turun Sanomat 8.8.2012 04:16 |

Osallistuin elokuun alussa Saimaa Summit -tapahtuman yhteydessä Savonlinnassa järjestettyyn Venäjä NYT ja huomenna -seminaariin, jossa perehdyttiin Venäjän tarjoamiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin erityisesti suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta. Aihe on äärimmäisen ajankohtainen paitsi Itä-Suomessa myös koko maata ajatellen.

Suomen ja Venäjän väliset kauppasuhteet ovat Euroopan kamppaillessa taantuman keskellä maallemme yhä tärkeämmät. Venäläisyrityksiin virtaa Suomen kautta työkaluja, elektroniikkaa ja investointeihin tarvittavia tarvikkeita. Venäläinen keskiluokka varustelee kotejaan vedenkeittimin ja silitysraudoin. Tällä hetkellä Suomen kautta Venäjälle menevää tavaraliikennettä rokottavat lähinnä vain varastotilojen puute. Satamien ympärille keskittynyt kauttakulkuliikenne on vahvassa nousukiidossa.

SUOMALAISET SAIVAT myyntituloja kauttakulkuliikenteestä vuonna 2010 arviolta 260 miljoonaa euroa. Pelkästään tammi–kesäkuussa kauttakulkuliikenne kasvoi verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan 20 prosenttia. Liikennemäärä kasvoi 10,3 prosenttia. Sen sijaan suomalaisyritysten vienti verrattuna edellisvuoteen on tänä vuonna lisääntynyt tullihallituksen tilastotietojen mukaan vain viisi prosenttia kokonaisviennin määrän ollessa 5,3 miljardia vuonna 2011. Venäjän markkinoille on siis suomalaisyrityksillä edellytyksiä lisätä vientiä.

Venäjän mahdollisuuksien hyödyntämiseen vaikuttaa vahvasti se, millaiseksi yhteiskunta tulevina vuosina siellä kehittyy. Vladimir Putinin valinta presidentiksi tuo Venäjälle vakautta, mutta muutoksia on varmasti luvassa. Kansalaisyhteiskunnan liikehdintä, josta osoituksena mielenosoitukset duuman ja presidentinvaalien yhteydessä, vaurastuva ja vahvistuva keskiluokka sekä poliittisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset tulevat väistämättä muokkaamaan maata.

On selvää, että hallitusti ja vakaasti tapahtuviin yhteiskunnallisiin muutoksiin on sekä Venäjän että naapurimaiden helpompi sopeutua. Elinkeinoelämän toimivuudelle oikeusjärjestelmän luotettavuus, korruption vastainen toiminta, demokratian vahvistaminen, turvallisuus ja hillittömän byrokratian nitistäminen ovat keskeisen tärkeitä kysymyksiä. Kuitenkin talouden kehitykselle ja yritysten toimintaedellytyksille poliittinen epävarmuus ja ennustamattomuus ovat myrkkyä.

VAIKKA SAVONLINNAN seminaarin huomio keskittyi Venäjän yhteiskunnan kehittämiseen, on Suomessakin syytä katsoa peiliin. Jokainen maamme hallitus on tehnyt omia ohjelmia ja toimintasuunnitelmia talousyhteistyön kehittämiseksi.

Uusimpia parannusehdotuksia julkistettiin Itä- ja Pohjois-Suomen tulevaisuustyöryhmän ohjelmassa kesäkuussa. Sekä yritysten Venäjä-osaamisessa että suomalaisten venäjänkielentaidoissa on parannettavaa.

Käytännön elinkeinoyhteistyön edellytyksiä edistäisi myös viisumivapauden saavuttaminen. Siksi asiakirja- sekä rajaturvallisuudessa otettuja uudistusaskeleita on syytä nopeuttaa. MEK arvio, jonka mukaan viisumivapaus kaksinkertaistaisi venäläisten matkailijoiden määrän muutamassa vuodessa, ei jätä ketään kylmäksi taloudellisen epävarmuuden aikana.

Kaivattua vakautta Venäjän kanssa käytävään kauppaan tuo Venäjän WTO-jäsenyys. Se luo edellytyksiä myös EU:n ja Venäjän välisten vapaakauppasopimusneuvotteluiden käynnistämiselle. Maailmanpankki on arvioinut, että WTO-jäsenyyden myötä Venäjän talous kasvaa pitkällä aikavälillä yli kymmenen prosenttia. Venäjällä ja sen naapureilla, kuten Suomella, on maan yhteiskunnan modernisoitumisessa paljon voitettavaa.

MARI KIVINIEMI

Kirjoittaja on kansanedustaja ja keskustan entinen puheenjohtaja

TSTV - Uusimmat