Tiistai 16.1.2018Ilmari, Ilmo

Kari Vainio:

Laillisuuden tie

Yhteiskunnalliset pyrkimykset ja kansansivistyksen edistäminen. Siinä syitä sanomalehtien perustamiseen sata vuotta sitten, varhemminkin.

Itsenäisyys eli kaukaisena haaveena. Sortovuosien lehtikirjoituksissa se tarkoitti Suomen itsenäistä asemaa osana suurta Venäjän valtakuntaa.

Ulkopolitiikassa luotettiin yhä tsaariin. Sitä suurempi oli huoli sisäisestä itsemääräämisoikeudesta.

Oikeudenloukkaukset, etenkin isänmaahan kohdistuvat, saivat Turkuun asianajotoimiston perustaneen Antti Mikkolan adrenaliinin liikkeelle. Hänen oikeudentajunsa oli herkkä, kuvaili kollegani Raimo Vahtera Turun Sanomien satavuotishistoriateoksessa.

Vahteran kirja kertoo, miten lehti tuki sata vuotta sitten laillisuuden vaatimuksin Suomen tietä itsenäisyyteen.

Mikkolan oli perustettava lehti. Hänelle ei kelvannut sortokauden myöntyväisyyslinjalle kallistunut Uusi Aura. Varsinkaan, kun se ei hänen kirjoituksiaan julkaissut.

Mikkola perusti Turun Sanomat 1905. "Johtotähtemme on oikeus, matkan määränä kansan menestys", Mikkola kuvaili ensimmäisessä lehdessä.

Ensimmäisenä tavoitteena oli oikeuksien palauttaminen. Kun syksyllä 1905 puhkesi suurlakko, Mikkola iloitsi, että "kynä tärisee liikutuksesta kädessä, kun tiedämme tällä hetkellä, pitkän pimeän sortovallan jälkeen, kirjoittavamme ensimmäisen vapaan sanan Suomen niemellä".

Seuraava askel oli oma kansanedustuslaitos. Pääkirjoitukseen hän kirjoitti, että "jos Suomi ensitilassa myöntää yleisen äänioikeuden naisillekin, on sillä kunnia päästä siinä suhteessa Euroopan edistyneimmäksi maaksi".

Suursota alkoi 1914. Jälkeen päin voi nähdä sen kiihdyttäneen suomalaisten itsenäisyyspyrkimyksiä. Venäläiset kiristivät otteita saksalaisten pelossa ja suomalaisten vastarinta tiivistyi. Vanhempia karkotettiin Siperiaan, ja nuorempia vapaaehtoisia lähti jääkäreiksi Saksaan.

Maaliskuun vallankumous 1917 ei vielä avannut tietä itsenäistymiselle. Suomalaiset tavoittelivat vain tsaari Aleksanteri III:n aikaisia oloja.

Kahta päivää ennen oikeuksien palauttamista, lehti kehotti suomalaisia luottamaan siihen että "valoisampi tulevaisuus on koittava sekä meille että Venäjän kansalle, että se historia, jota nyt luodaan, on oleva vapaiden kansojen historiaa".

Sisäinen juopa syveni, levottomuudet lisääntyivät kaikkialla, myös Turussa. Mikkola lähti lokakuussa kansanedustajaksi Helsinkiin.

Pääkirjoituksissa ei itsenäisyyttä enää tarvinnut vaatia. Se oli syksyllä itsestään selvää. Huolta oli suomalaisten yhtenäisyydestä ja yhteiskuntajärjestyksestä.

Anarkiasta huolimatta lehti yritti sovitella: "Järjestystä kaipaavien ainesten täytyy päästä sovittelutietä joihinkin käytännöllisiin tuloksiin." Tuloksia ei syntynyt.

Tasavalta oli ollut Antti Mikkolan valinta. Tässä hän ei horjunut, ei lehtikään, vaikka molempien edustamaan nuorsuomalaiseen puolueeseen kiista hallitusmuodosta repi jakolinjan.

Sisällissodan jälkeen toukokuussa lehti kirjoittaa, että "kansan onnea ei luoda pysyväksi, ellei sitä luoda kansan itsensä kautta. Ja sen näkökohdan mukaisesti on maamme työväestön mielipide – leimattakoon se vaikka miten epäkypsäksi – otettava lukuun, kun kuningasajatuksia haudotaan".

Mikkola ei tätä kirjoittanut. Punaiset olivat ampuneet hänet sodan kolmantena päivänä. "Suoruutensa ja rehellisyytensä sekä pelottomuutensa uhrina hän kaatui", todettiin muistokirjoituksessa.

Hänen tunnuslauseensa jäi elämään: "Vaihtuu aika, mutt' ei vaihdu valta valon vaalijan, satavuosin eivät haihdu opit kunnon, kunnian."

kari.vainio@ts.fi

Kirjoittaja on Turun Sanomien

vastaava päätoimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.