Perjantai 15.12.2017Heimo

Kaarlo Kalliala:

Kipsipäiden satavuotispölytys

Saarnasin pari vuotta sitten itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa. 100-vuotismuisteluiden merkeissä viittasin isoisäni marraskuussa 1915 Porthan-juhlassa pitämään puheeseen. Tuolloinen ylioppilaskunnan puheenjohtaja vaati itsenäisyyttä selvin sanoin.

Lainasin kiinnostavaa muotoilua sellaisenaan: ”Me emme mitään muuta varten toivo vapaata Suomea kuin siksi, että täällä voitaisiin häiritsemättä jännittää kaikki voimat aineellisten ja ikuisten arvojen saavuttamiseksi, että tämä maa voisi antaa kaiken, mitä se köyhyydessään voi antaa ihmiskunnan edistyksen hyväksi.”

Henki on sama kuin itsenäisyysjulistuksessa 4.12.1917. Sen mukaan Suomen kansalla on ”kansallinen ja yleisinhimillinen tehtävä”, jonka toteuttamiseksi sen on ”astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana”.

Itsenäisyysaktivistit eivät olleet ”nationalisteja” siinä rajaavassa ja jopa poissulkevassa merkityksessä, jossa sanaa nykyään enimmäkseen käytetään. He olivat kasvaneet kunnioittamaan kansakuntansa perintöä avoimessa runebergiläis-topeliaanisessa hengessä.

Topeliuksen Maamme-kirjan (1875) klassista muotoilua on hyödynnetty paljon: ”Mutta se on sanottu, että kaikki, jotka tunnustavat tämän maan isänmaakseen ja rakastavat tätä sellaisena – kaikki, jotka tottelevat tämän maan lakia ja tekevät työtä tämän hyväksi – ovat yksi kansa.”

Vuonna 1857 Runeberg puolestaan kyseli virressä, kuka onkaan lähimmäinen.

”Vai onko lähimmäiseni kaikk’, kaikki maamme kansa, jotk’ asuu ympärilläni kaltaisnan’ elossansa. Yht’ uskoa, yht’ oppia tunnustavat, ja puhuvat yht’ äidinkieltä kanssa?”

”Ei yksin ne, ei läheiset ja kansalaises omat, vaan myöskin kansat kaukaiset, vieraatkin, heimottomat. Et katsoa saa sukua, miss’ asuvat, mit’ uskovat, vai onko uskottomat.”

Topeliuskin edusti luottamusta jumalalliseen kaitselmukseen, mutta Runeberg perusteli asiansa suoran uskonnollisesti: ”Sä heissä näet veljesi, jotk’ ompi tänne maahan yks Isä pannut kanssasi ajaksi asumahan.”

Historia opettaa, ettei kansallistunnetta tarvitse kammota eikä isänmaallisuutta poisperata. Jos ketkä, niin juuri nuo kaksi merkkimiestä olivat niiden nostattamisessa vertaansa vailla.

Heiltä voidaan ottaa opiksi, etteivät kansallinen ja kansainvälinen sulje toisiaan pois. Kansainvälisyys ei ole vaihtoehto kansakunnalle koettuna yhteenkuuluvuutena eikä muistiyhteisönä.

Poissulkevasta kansainvälisyydestä haki sata vuotta sitten voimaa proletariaatti. Se ei samastunut omaan kansakuntaansa, vaan kohtalotovereihin koko maailmassa. Kolmas internationaali, Komintern, ajautui kuitenkin neuvostovaltion käsikassaraksi.

Oman aikamme aatteellinen internationalismi tuo ennemminkin mieleen menneiden vuosisatojen aatelin. Se koki yhteyttä lähinnä säätyveljiinsä eikä asuinmaansa ihmisiin. Kun yhdistäviä tekijöitä tuolloin olivat ranskan kieli ja sikäläinen sivistys, nyt ne ovat englanti ja samastuminen angloamerikkalaisiin diskursseihin.

”Maantieteelle me emme voi mitään.” Siksi samassa maassa asuvien tulisi vähintään sietää toinen toistansa. Vielä parempi, jos kansainväliseksi itsensä kokeva eliitti ja kansalliseksi itsensä hahmottava ”kansa” kunnioittaisivat toisiaan. Sille topeliaaninen ruuneperiläisyys antaa oivat ainekset.

Kipsipäistä kansakunnan kaapin päällä on itsenäisyyden 100-vuotispäivän kunniaksi syytä pyyhkiä pölyt.

Kirjoittaja on Turun arkkihiippakunnan piispa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pölyistä tekstiä
Tarttui ihan pölyä kurkkuun tuota lukiessa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vanhojen suomalais starojen kirjoitukset nykyaikaan.
Vanhojen suomalaisten starojen Topelius ja Runeberg kirjoituksista voisi hieman pyyhkiä pois tunkkaista vanhantavaa pölyjä ja ripotella uutta tähtipölyä kirjoittamalla tekstit uudelleen värikkäällä, kansan syviä rivejä puhuttelevalla ja innostavalla tavalla nykysuomeksi jos ei muuten niin Suomen 100 v kunniaksi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ihmiskunnan toivo
Runebergin ja Topeliuksen teosten vanhoja tai uusia suomennoksia kipeämmin kansalaiset tarvitsevat asiallista Vanhan testamentin käännöstä. Jos ja kun käännös hepreasta osoittautuu ylivoimaiseksi tehtäväksi, suosittelen L. L. Zamenhofin esperantonkielisen Malnova Testamenton käyttöä.

Niin vuoden 1992 kuin vuoden 1933 suomennoksen ikävimpiä piirteitä on tekstin läpi tunkeva kauna ihmisen tyttäriä kohtaan. Otan esimerkin Genesis XVI:sta. Hagar, Sarain palvelijatar, on lähtenyt pakoon Sarain luota. Jumalan enkeli löytää Hagarin autiomaan lähteeltä ja käännyttää hänet takaisin Sarain luo. Kaunis kertomus lahjoittaa lukijalleen kaksi nimeä Jumalan yhteydessä käytettäväksi: "Vi, Dio, kiu min vidis" ja "la Vivanto-Vidanto". Kuinka ollakaan, tässä kohtaa suomennosten sävy kärjistyy suorastaan pistäväksi. Kirkko panee Hagarin suuhun täysin käsittämättömän kysymyksen. Hagarista, muslimien äidistä yritetään tehdä hölmö.

Tietääköhän Turun piispa miksi, milloin ja minne katosivat esperantonkieliset Raamatut turkulaisista kirjastoista? Tietääköhän Rooman piispa miksi ja milloin maailman kirjapainot lakkasivat painamasta esperantonkielistä Raamattua? Kuka tietää miksi Wikisourcen Malnova Testamenton Exodus XX:ssa aivan juutalaisen lain kuvakiellon vieressä röhnöttää törkeä iljetys? Valkoparta vanha ukko vastaanottaa kivitaulut, jotka ojentaa valkoparta vanha ukko.

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.