Perjantai 15.12.2017Heimo

Esko Valtaoja: Minun kultani kallis on

”Miksi kihloihin meneminen on niin kallista?” arvuuttelin Paraisten lukion fysiikan kerholaisia kolmekymmentä vuotta sitten. Miksi hiili on halpaa, rauta tyyriimpää, ja jalometallit kaikkein arvokkaimpia? Mistä alkuaineet ovat peräisin?

Vuosituhannesta toiseen alkemistit yrittivät muuttaa halvempia aineita, erityisesti elohopeaa, kullaksi. Parhaimmillaankin he onnistuivat vain tappamaan itsensä litkujaan titraillessaan ja myrkyllisiä höyryjä hengittäessään. Kultaa ei voi valmistaa, mutta jostain maapallon kaiken kullan täytyy kuitenkin olla peräisin.

Tavalliset tähdet saavat energiansa muuttamalla kevyitä alkuaineita yhä raskaammiksi. Taivas on täynnä typen, hapen tai hiilen tehtaita; runsas tuotanto pitää kilohinnan alhaisena. Mutta tähtien fuusioreaktiot toimivat vain rautaan saakka. Tutkijat ovat kiistelleet vuosikymmeniä sitä raskaampien alkuaineiden alkuperästä.

Kuukausi sitten saimme lopultakin selville, missä ja miten kultaa tehdään.

Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa, kaksi kosmista ruumista törmää toisiinsa. Kaksi supernovajäännöstä, uskomattoman tiheää neutronitähteä, sulautuu yhteen ja synnyttää mustan aukon. Maapallolla eletään liitukautta ja dinosaurusten kulta-aikaa.

130 miljoonaa vuotta myöhemmin, 17. elokuuta 2017, räjähdyksen kaiku saavuttaa lopulta maapallon. Aika-avaruuden värähtelyjä mittaavat LIGO ja VIRGO -laitteistot havaitsevat törmäyksen synnyttämät gravitaatioaallot ja paikallistavat ensimmäistä kertaa myös sen, mistä päin ne tulevat. Satelliitit ja maanpäälliset kaukoputket kääntyvät välittömästi katsomaan ja näkevät gammasäteilyä, röntgensäteilyä, näkyvää valoa ja radioaaltoja. Niiden analysointi vahvistaa, mitä on tapahtunut.

Turkulaisetkin ovat mukana: professori Seppo Mattila sekä hänen entiset ja nykyiset opiskelijansa Erkki Kankare ja Jussi Harmanen. Ensimmäiset tulokset julkaistaan pikavauhtia maailman johtavassa tiedelehdessä Naturessa.

Yksi julkaisuista kertoo kultakaivoksen löytymisestä. Säteilyn analyysi viittaa siihen, että törmäyksen käsittämättömät tiheydet ja energiat synnyttävät runsaasti rautaa raskaampia alkuaineita. Yksi ainoa törmäys riittää tuottamaan kultaa miljoonille tähdille ja planeetoille.

Katso kultakoruasi. Miljardeja vuosia sitten sen atomit syntyivät neutronitähtien törmäyksessä. Vain harva tähti jättää kuollessaan jälkeensä neutronitähden, ja vain hyvin, hyvin harvoin sellainen tähtijäännös törmää toiseen samanlaiseen. Kulta on kallista, koska kosmiset kolarit ovat äärimmäisen harvinaisia.

Helsingin Ama-galleriassa päättyi juuri Elsa Salosen näyttely Studies of the Eternal Cycle. Elsa muistutti ihmisen ja kosmoksen suhteesta jauhamalla meteoriiteista väripigmenttejä ja maalaamalla niillä lasilevyille tähtikuvioita. ”Elävien organismien lähes kaikkien aineosien tiedetään olevan peräisin ikivanhoista, kuolleista tähdistä. Parhaan tieteellisen arvion mukaan atomimme aikanaan myös palaavat takaisin avaruuteen ja kenties tiivistyvät uusiksi tähdiksi”, selosti näyttelykutsu.

Vanhojen myyttien mukaan tähdet määräsivät kohtalomme. Tieteen uudet myytit kertovat että olemme tähtipölyä, niin me elävät olennot kuin myös maailma ympärillämme. Tänä syksynä olemme saaneet selville myös kullaksi nimetyn tähtipölyn alkuperän.

Kirjoittaja on avaruustähtitieteen emeritusprofessori.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lisää näitä
Hyvä kolumni, tiivis ja sivistävä, valtavan mittaluokan asia arkisesti havainnollistettu. Ja onnittelut Turunkin tähtitieteilijöille siitä, että ovat olleet mukana kultatehtaan arvoituksen ratkaisemisessa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Lisää näitä
Voi voi kun olisi koulussakin ollut joku näin selväsanainen, aihe olisi tullut kiinnostavaksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
Maailman kaikkeudessa on harvinaista "tähtipölyä" olevaa kultaakin arvokkaampaa eli elämää.

Kun lemmenjoella rannassa olevalle suurelle kultahipulle laskeutuu perhonen voi tuo kultahippu jäädä tähtipölynä vain paikoillee odottamaan mutta perhosella joka sekin on tähtipölyä mutta myös elämää on kyky voittaa fysiikanperuslait ja lähteä kultahipulta ilmaa raskaampana lentoon ja aiheuttaa samalla kaaosteorian mukaan siiven iskuillaan hirmumyrskyn jossain muualla (esim. ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos).

Se että kultaa pidetään arvokkaana on mahdollista vain koska on elämää. Myös kaikki hienot havainnot ja tiede on mahdollista vain koska on elämää ja jotain mitä havainnoida.

Elämä on paljon kultaakin arvokkaampaa.

Kun louhitaan kultaa on siitä mahdollista saada rahaa.

Voisiko olla mahdollista että samalla kun ihminen elää joka on kultaakin arvokkaampaa ihminen "louhisi" rahaa pelkästään ihmisarvoon perustuen eli elämällä päivän ihminen samalla louhisi 10€/päivä rahaa joka maksettaisiin luomalla uutta rahaa EKP keskuspankissa? Tämä toisi ihmisarvolle ja elämälle myös rahallisen. Arvon rahahan on arvon mitta ja vaihdon väline.

Myös työllä jota ihminen tekee jotta ihmiskunta voi sälyä elossa (muukin kuin palkkatyö) esim opiskelu, omien lasten hoito voisi olla 10€/päivä arvo rahassa mitattuna. Jos kaikki työnteko lopetettaisiin ihmiskunta kuolisi muutamassa kuukaudessa.

Myös esimerkiksi bitcoineja voidaan louhia tyhjästä löytämällä laskemalla supertehokkailla koneilla oikeita lukuja.

Ihminen on tähtipöly ruumiin lisäksi myös sielua, henkeä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
On tutkittuja tärkeitä asioita, kuten alkuaineiden synty ja kiertokulku, ja iloista tyhjää höpötystä olevia asioita, kuten perhosen siivenlyönnistä syntyvät myrskyt ja ihmisen toimien ohjausvaikutus ilmaston vaihteluun.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
Millaisia vaikutuksia uskoisit nimimerkki Pasi L. olevan ilmastoon jos ihmiset polttaisivat yhden vuoden aikana kerralla kaikki maapallon metsät kulottamalla? Haen tässä ääriesimerkillä sitä että oletko sitä mieltä että teki ihminen mitä tahansa sillä ei ole mitään vaikutusta tai merkitystä ilmastoon.

Eli onko mielestäsi ihmisellä toimillaan edes pienintä kykyä vaikuttaa muihin elollisiin, ilmastoon, elinympäristöön ja olosuhteisiin joissa elämme maapallolla?

Perhosta voi käyttää vertauskuvana. Joskus elävän olennon tekemästä pienestäkin asiasta voi syntyä ketjureaktioiden kautta jotain paljon suurempaa. Esimerkiksi mikä seurauksiin nähden suhteellisen pienen asian katsotaan laukaisseen kymmenien miljoonien ihmisten elämään todella paljon vaikuttaneen ensimmäisen maailmansodan jonka jälkinäytöksenä oli sitten vielä toinen maailmansota?

Mielestäni on erittäin tärkeää huolehtia ympäristöstä jossa elämme esimerkiksi tutkittua tietoa hyväksikäyttäen koska parempaakaan tietoa ei monasti ole käytettävissä jotta maapallo saadaan pidettyä ihmisille hyvänä elää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
Jos nimimerkki "todella arvokasta" kuvittelee johtamiskykynsä niin ylivertaisiksi, että hän pystyisi huijaamaan ihmiskunnan polttamaan kaikki metsät vuodessa, niin siitä vain yrittämään. Jotain tolkkua sentään kannattaisi edes tavoitella kysymyksissäkin. Jos "todella arvokasta" onnistuisi hankkeessaan, niin olisihan täällä aika karun näköistä jonkun aikaa, mutta metsä uudistuu polttamisen jälkeen yllättävän nopeasti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
Itse en kannata metsien polttoa. Laitoin teoreettisen kysymyksen johon en saanut suoraa vastausta siksi että kukin voi tykönään miettiä onko ihmisten toimilla ylipäätään merkitystä ilmastoon tai ilmaston muutoksiin. Jos vastaus on kyllä voi sitten alkaa miettiä miten kannattaa elää jotta ilmasto on jatkossa parempi ihmisille.

Metsiä kannattaa hyödyntää mielestäni kestävästi onhan metsä Suomen vihreää kultaa joka uusiutuu kun siitä pidetää hyvää huolta samalla myös pidetään huolta ilmastosta kun metsät voi hyvin. Joku suomalainen on vakavasti suunnitellut myös Saharan metsittämistä ilmaston parantamiseksi kompensoimaan esimerkiksi liikenteen päästöjä. Suomalaisille metsä on tärkeä ja arvokas asia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
No niin, ystäväni "todella arvokasta" löysi jo ensimmäisen kultajyvän, Saharan metsittäminen ei ole ensimmäiseksi tullut Suomessa esille, sitä on käsitelty laajemminkin, mutta idea on aivan erinomainen. Ei Saharan metsittäminenkään maapallon ilmaston vaihteluun mitään vaikuttaisi, mutta metsä on joka tapauksessa kaikella tavoin mukavampi maankäyttömuoto kuin hiekkaerämaa. Ilmaston vaihtelun aikataulussa Sahara onkin melko vastikään ollut vehmaana metsäalueena, jonka muistona siellä vieläkin on runsaat pohjavesivarat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
Ei kai Saharan metsityksessä tarvitse kuin alkaa tuumasta toimeen. Testataan asian vaikka jossain sopivassa kylässä palkkaamalla paikallisia kyläläisiä istuttamaan puita. Vettä voi saada rannikkoseuduilla merivedestä ottamalla siitä suola pois, pohjavedestä ja ilmassa olevasta kasteesta.

Jos Saharaan istutettaisiin vuodessa sama määrä puita kun Suomeen istutetaan vuodessa eli 150 miljoonaa voitaisiin hyvin harvalla savannimaisella 150 puuta hehtaarille istutus tiheydellä saada miljoona hehtaaria vuodessa istutettua metsää Saharaan. Jos yksi istuttaja kykenisi istuttamaan 100 tainta päivässä 250 päivänä vuodessa tarvittaisiin 6000 istuttajaa hoitamaan tuo työ. Mikäköhän mahtaa olla Afrikassa työntekijän normaali reilu palkka vuodessa eli mitä tuo istuttamistyö maksaisi? Mitäköhän maksisi miljoonahehtaaria hiekkaautiomaata sen saisi varmaankin puoli ilmaiseksi tuohon tarkoitukseen. Mikä sitten olisi miljoonan hehtaarin autiomaata arvo kun siinä kasvaa metsää? Pitäisi löytää alkuu jokin Afrikan maa jossa olot nriittävän vakaat (ei sodita) ja jokin osapuoli jonka kanssa asioista voi sopia luotettavasti.

Uskoisin että metsitys parantaisi ainakin paikallista mikroilmastoa mutta ehkä laajemminkin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
No ei Saharaa nyt noin vain metsitetä! Suurin osa Saharasta ei ole rannikolla, ja meriveden suodatus kastelukäyttöön on melkoinen prosessi sekin. Hiekka ja vesi ei riitä, vaan tarvitaan myös ravinteita. Useimmat puulajit eivät menesty Saharan nykyilmastossa edes kastelun avulla. Vaihtoehtoja on lähinnä kaksi: joko yritetään edetä luonnollisin keinoin ja prosessein, mikä vie huimasti aikaa, tai sitten yritetään pakottaa Sahara metsittymään, mikä tulee hyvin kalliiksi eikä välttämättä edes onnistu.

Luontaisesti, jos kosteus Saharassa jostain syystä hieman lisääntyisi ja lämpötilojen vaihtelut ääripäiden välillä hieman lieventyisivät, maaperään alkaisi juurtua pikku hiljaa aavikkoympäristöä sietäviä kasveja. Ne pystyvät ottamaan karustakin maaperästä ravinteita. Kun ne elinkaarensa lopussa kuolisivat ja maatuisivat, alkaisi kehittyä maannosta, joka mahdollistaisi astetta vähemmän kestävien kasvien leviämisen alueelle. Kasvillisuus vaikuttaa ilman kosteuteen ja lämpötiloihin, mutta muutos olisi näiden hyvin vaatimattomien kasvien aikana kovin hidasta. Lopulta periaatteessa metsäkin voisi äärimmäisen hitaasti levitä aiemmin kuiville alueille.

Jos tämä kehitys halutaan skipata tai nopeuttaa, se merkitsee väistämättä valtavasti työtä ja resursseja, ja tulos olisi silti kovin epävarma.

Helpoin lähestymistapa olisi varmaankin lähteä levittämään kasvillisuutta Saharaan sen reunamilta, joissa jo on jonkinmoisia edellytyksiä joidenkin kasvien selviämiselle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
Miljoonan hehtaarin hiekkaautiomaan metsitys voisi onnistua esimerkiksi niin että rakennetaan Saharan rannikkoalueelle 200 metrin välein 50 kpl 100 km pitkiä keino kastelu putkia. Puut istutettaisiin 200 m välein oleviin tiheisiin puu kaistaleisiin joita voidaan keinokastella. Tuohon 200 metrin välissä olevaan alueeseen voisi sitten alkaa kasvamaan muuta kasvillisuutta ja alue voitaisiin ottaa muuhunkin käyttään esim hyötyviljelyyn, asuinkäyttöön yms. kun puusto on kasvanut riittävän korkeaksi.

Jos 300mm sadevesi tupla putken hinta suurissa erissä on noin 15€/metri tulisi yhden 100km putken putkien hinnaksi 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi tarvittaisiin tippa kastelu tai sadetus systeemit. Tarvittavat ravinteet puille tulisi kuljettaa kasteluveden mukana. Kun kosteus alueella lisääntyy riittävästi ja puista syntyy varjopaikkoja puukaistaleiden väliin alkaa syntyä luonnollisesti muuta kasvillisuutta.

Suolan poistaminen merivedestä on suurimpia ongelmia. Saharan metsityksessä varmasti syntyy kaikenlaisia teknisiä ja muita ongelmia eikä ole ollenkaan varma miten onnistuu. Mutta jos joku niin suomalaiset metsä osaamisellaan voisivat onnistua tässä. Näin voitaisiin saada lisää elämää myös Saharan hiekkaaavikoille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
Laitoin että miljoonan hehtaarin 100 km pitkiä keinokastelu runkoputkia tarvittaisiin 50 kpl mutta niitä tarvittaisiinkin 500 kpl, Puut voisi kasvattaa hieman suomalaisen kuusiaita tapaan mutta esim 20 metriä runkovesiputken molemmin puolin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
Tämä keskustelu kannattaisi säilyttää, se on ainoa näkemäni näin pitkä asiassa pysynyt. Saharan metsittämisessä riittäisi niitä kuuluisia haasteita, mutta teknisesti se ei olisi mitenkään mahdoton toteuttaa, suurimmat haasteet olisivat normaaliin tapaan poliittisella puolella. Alueen valtiot ovat kehittymättömiä, epävakaita, köyhiä ja yhteistyökyvyttömiä sekä naapureittensa että etäisempien kumppaneitten kanssa. Erämaahan levitettyjen laitteistojen ja lopulta kasvaneiden puiden vartiointi olisi valtava urakka. Miellyttävä ilmastovaikutus kyllä toteutuisi, mutta koskisi lähinnä vain metsitettyä aluetta, maapallon ilmaston vaihtelu noudattaisi edelleen yksinomaan vaihtelua auringon toiminnassa tähtenä ja maapallon toiminnassa planeettana.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elämä kultaakin arvokkaampaa ja harvinaisempaa maailmankaikkeudessa.
Itse uskon että ihmisten toimilla on vaikutusta ilmastoon ja yleisestikkin ottaen ympäristöön jossa elämme. Tottakai merkittävät muutokset Auringossa vaikuttavat ilmastoon ja muuhunkin ympäristöön jossa elämme. Myös esimerkiksi suuret tulivuorenpurkaukset ja suuret meteoriitit voivat vaikuttaa ilmatoon ja ympäristöön jossa elämme.

Oikeastaan ainoa näistä johon voimme itse vaikuttaa on se kuinka hyvin itse ihmisiä huolehdimme ympäristöstä jossa elämme että se pysyy hyvänä elää ihmisille siltä osin kun itse voimme siihen vaikuttaa.

Tietysti teoriassa joskus tulevaisuudessa on mahdollista matkustaa avaruudessa maapallolla esim vaikka jäähdyttämällä Auringon toista puolta jolloin koko Aurinkokunta saadaan liikkumaan Auringon toisella puolella olevan kovemman paineen vaikutuksesta kohti jotain toista ihmisen elämälle otollista tähteä ja planeetta järjestelmää. Esim ennen kuin Aurinko muuttuu nyky käsityksen mukaan punaiseksi jättiläiseksi muutaman miljardin vuoden päästä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mitä hyötyy?
Mitä hyötyy tiirailla ja mittailla jossain tualla käsittämättömän kaukana olevii juttui ja uhrata niihin miljoonittain rahnaa kun ihan tässä aurinkokunnas ja viäl täl planeetal Suomi nimises valtios vaik kuinka paljon rahareikii löytyis köyhien elinolojen parantamisis joihin näitä "taivaankannen tiirailurahoi" vois käyttää..
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Mitä hyötyy?
Mitä hyötyy vai?Jos ei koskaan oltais tiirailtu ja mittailtu tai yleensäkään ajateltu seuraavaa ateriaa kauemmas, niin elettäisiin edelleen luolissa. Oltais kaikki tasavertaisen kurjia.

Tai tietty ansioituneimmat metsästäjät makais lopputalvesta hirventaljoilla jäystäen pilaantunutta lihaa ja miettis että hittoku olisin tolle käsipuolelle naapurillekin voinut palasen heittää, mutta oma suu on lähempänä kuin kontin suu ja heikot sortuu elon tiellä.

Niin että antaa tiedemisten tiirailla ja kaiken maailman dosenttien mittailla - nimim. "Taviksen pohdintoi" voi sillä aikaa miettiä, mitä hän itse on tehnyt köyhiä auttaakseen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tieteisrunollista hömppää
Ei mulla muuta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tiedettä, mystiikkaa ja selityksiä
Pesin kiinnitteen pois filmistä merivedessä, Korppoossa vuonna 1982. Kuvassa on aurinkoa, kalliota ja vettä, ja ajattelin, että saariston merivedellä käsiteltyyn negatiiviin tallentuu kaikki tieto elämän synnystä, ikuisesta merestä ja kalliosta.
Kukaan kuvan näyttelyssä nähnyt ei ymmärtänyt mitä tarkoitin. En ollut epäonnekseni laatinut kirjallista selvitystä enkä vedonnut tieteeseen tai mystiikkaan, koska kuvataide on kuvataidetta ja runous runoutta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.