Kolumnit

Uudistamalla paremmat palvelut

Kolumni | Turun Sanomat 31.7.2012 04:15 |

Hallituksen kuntapolitiikan tärkein ohjenuora on laadukkaiden lähipalveluiden turvaaminen yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. Tehtävä on haastava. Lähes kaikissa suomalaisissa kunnissa huoltosuhde heikkenee: jokaista työssä käyvää kohden on yhä enemmän vauvoja ja vaareja. Arviolta 15–20 vuoden kuluttua meillä on noin 20 lasta ja senioria enemmän sataa työikäistä kohden kuin tänä päivänä.

Tässä tilanteessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on kunnille erityisen suuri haaste. Väestön ikääntyessä näiden palveluiden tarve kasvaa voimakkaasti. Samalla henkilöstöä eläköityy nopeasti ja tarvitaan paljon uusia työntekijöitä sekä tapoja toimia. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että vuoteen 2030 mennessä perusterveydenhuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu, vanhustenhuollon palveluiden tarve jopa kaksinkertaistuu. Kuntien menoista jo nyt yli puolet kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kyse on meille kaikille tärkeistä palveluista: tutusta neuvolasta, päivähoitopaikasta, lähellä sijaitsevasta terveyskeskuksesta, lyhyistä jonoista erikoissairaanhoitoon tai vaikkapa isovanhemman kotihoidon palveluista. Näiden palveluiden turvaaminen ei kuitenkaan onnistu, ellemme uudista kunta- ja palvelurakennettamme niin, että se vastaa mm. ikääntymisen haasteisiin ja antaa ihmisille entistä paremmat mahdollisuudet valita juuri omaan elämäntilanteeseen sopivimmat palvelumuodot.

Huoltosuhde heikkenee vielä jopa kaksikymmentä vuotta putkeen ja kuntatalouden kovimmat ajat ovat vielä edessäpäin. Kuitenkin jo nyt palveluiden saatavuudessa on ongelmia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista asuu alueilla, jossa vastaanottoaikaa terveyskeskuslääkärille joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa, viidennes suomalaisista joutuu varautumaan yli neljän viikon jonotukseen. Kuntakohtaiset erot palveluiden sisällössä ja niihin käytettävissä voimavaroissa ovat suuret.

Muutosta siis tarvitaan. Hallitus vastaa tähän haasteeseen kahdella tavalla.

Ensimmäinen ratkaisun avain on kuntauudistus. Uudistuksella luodaan rakenne, jossa vastuu vahvojen ja turvallisten palveluiden järjestämisestä sekä niiden rahoitus ovat yhdellä, riittävän laajaan asukaspohjaan perustuvalla vahvalla peruskunnalla. Vahvemmilla kunnilla on paremmat edellytykset ottaa vastuuta palveluista ja niiden kehittämisestä.

Kuntauudistus myös vahvistaa demokratiaa, kun palvelut ovat kuntalaisten valitseman, tutun kunnanvaltuuston käsissä sen sijaan, että palveluista päätettäisiin tosiasiallisesti ylikunnallisissa hallintohimmeleissä kuntalaisten ulottumattomissa.

Toinen ratkaisun avain on hallituksen kesäkuun alussa sopima sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Tulevaisuudessa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää vahva peruskunta tai useamman kunnan yhteinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalue. Näitä täydentämään luodaan viisi erityisvastuualuetta hoitamaan mm. työnjako- ja koordinaatiotehtäviä.

Olennaista on huomata, että palveluiden turvaaminen edellyttää sekä rakenteen, rahoituksen että toimintatapojen uudistamista. Monilla kunnilla on jo nyt vaikeuksia selviytyä tehtävistään, peruspalvelut ovat heikentyneet ja väestön terveyserot ovat kasvaneet.

Pärjäämme kyllä, kunhan meillä on rohkeutta uudistua. Syksyn kuntavaaleissa suomalaisilla onkin valinnan paikka: onko tiemme alueellisen eriarvoisuuden, kauemmas kaikkoavien lähipalveluiden ja taantumisen polku, vai valitsemmeko kuntien ja palveluiden uudistamisen tien?

Kirjoittaja on pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja

JYRKI KATAINEN

TSTV - Uusimmat