Maanantai 20.11.2017Jalmari, Jari

Osmo Rauhala:

Vähän, mutta hyvää

Kolme vuotta sitten Suomen elintarvikesektori tuskaili Venäjän kaupan hiipumista. Krimin valtaamisen seuraamuksissa ruuan idänvientimme pysähtyi. Tilanne oli hankala ja sitä valitettiin laajasti. Uskalsin tuolloin kuitenkin arvella ruokavientimme napanuoran tukkeutumisen Venäjälle kääntyvän lopulta siunaukseksi.

Se jää vielä nähtäväksi, mutta ainakin Maaseudun Tulevaisuudessa 3.11. haastatellun Finnpron johtajan Esa Wrangin mukaan elintarvikkeiden kokonaisvientimme on nyt kasvanut jo ylikin tason, jossa olimme ennen Venäjän tuontikieltoja.

Korvaavia markkinoita löytyi lähinnä Aasiasta, mutta yrityksiä päästä parhaiten maksaville länsimarkkinoille on myös lisätty ja tuloksia alkaa syntyä. Wrangin mukaan nykyinen viennin taso olisi tuplattavissa.

Varsinkin uuden sukupolven tuotteet, joissa ratkaisevassa roolissa ovat terveys ja ympäristöarvot osoittavat kannattavuutta. Suomi nousee esimerkiksi kauran viennissä suurmaaksi Kanadan jälkeen ja kauran jalostaminen juomiksi ja proteiinivalmisteiksi kasvaa hyvin.

Alalla näkyy realismia ja oppimisen halua. Ymmärretään kuunnella ostajien mielipiteitä. Vaikka rakastamme mämmiä ja mustaa makkaraa, ei pidä loukkaantua jos ne eivät miellytä maksavia asiakkaita.

Suvaitsevaisuus on askel myös parempaan markkinointiin. Pitää hyväksyä tosiasia, etteivät kaikki ole samanlaisia kuin me. Parhaiden vientikohteiden asukkaiden ajatukset ja arvot tulee tuntea. Ja he kaipaavat ruualta hyvän maun lisäksi vastuullisuutta ympäristöstä ja terveydestä.

Kasvava tieto ravinnon merkityksestä sairauksissa lisää kiinnostusta siihen miten ruoka tuotetaan. Viljelyssä ja jalostuksessa käytetyt sadat kemikaalit kun eivät kaikki ole meille harmittomia ja niiden yhteisvaikutuksia ei juuri tunneta.

Suurinta globaalia keskustelua käydään kuitenkin ilmaston lämpenemisestä. Ravinnon tuotanto on yksi isoimmista päästölähteistä niin ilmaan kuin vesistöihin.

Varsinkin Suomessa tehomaatalous kuluttaa paljon energiaa, meillä saadaan Euroopan huonoin sato tonnilla keinolannoitetta. Teollisesti viljellyn ruuan päästöjalanjälkeä on täällä vaikea saada pieneksi, mutta meillä menestyvät puhtaat ja vähäpäästöiset luomutuotteet. Luomuviljelyssä saamme sidottua myös hyvin hiiltä maahan. Hiiltä pitäisi kierrättää, jotta ilmaston muutos pysähtyisi.

Suomen tuotanto-olosuhteet ja ruokamarkkinat kohtaavat kerrankin, ja meidän pitäisi keskittyä vahvuuksiimme. Bulkkiviljely ei tässä ilmastossa ole tehokasta ja siksi meidän ei esimerkiksi kannattaisi tukea kiistanalaisen rikkamyrkyn glyfosaatin käytön jatkamista sekä geenituotteiden hyväksymistä EU:ssa.

Näiden kieltäminen parantaisi kilpailutilannettamme, koska emme pysty hyödyntämään niistä saatuja mahdollisia etuja kunnolla, ja jälkeemme jäävät ehkä vain haitat. Mielikuva Suomesta puhtaan ja vastuullisen viljelyn maana ei parane kannattaessamme näiden menetelmien käyttöä ennen kuin niistä tiedetään enemmän.

Meille sopisi sveitsiläinen malli, jossa niukat raaka-aine-erät jalostetaan korkeaksi laaduksi.

Alppimaan karuilta pelloilta alkunsa saanut maito on vuosisatoja myyty juustoina ja suklaana, ja jos vuoristolehmältä jää jokin heinä syömättä, Vogel vie sen kalliina yrttinä maailmalle. Tuotetaan hiukan vähemmän, mutta hyvää ja puhtaasti.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.