Kolumnit

Onko Islannin asia meidän?

Kolumni | Turun Sanomat 3.7.2012 04:01 |

Suomelle vahva osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on luonnollinen valinta. Suomi on avoin ja suhteellisen pieni kansantalous. Olemme riippuvaisia kansainvälisestä talousjärjestelmästä ja kaupasta. On selvää, että haluamme aktiivisesti vaikuttaa maailmaan, jossa elämme ja toimimme.

Euroopan unioni on Suomen tärkein kansainvälinen vaikutuskanava, mutta ei tietenkään ainoa. Olen esimerkiksi viimeisten viikkojen aikana osallistunut Itämeren maiden neuvoston huippukokoukseen Saksassa ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kesäkokoukseen Norjassa. Molemmilla foorumeilla keskustelut ovat olleet vapaamuotoisia ja sellaisenaan erittäin hyödyllisiä. Itämeren mailla ja aivan erityisesti Pohjoismailla on hienot edellytykset tehdä ympäristöllisesti kestävästä, taloudellisesti innovatiivisesta ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisesta politiikasta itselleen tavaramerkki.

Uskon pohjoismaisen kanssakäymiseen vahvuuksiin ja kehittämismahdollisuuksiin. On myös perusteltua, että yhteistyötä toteutetaan enenevässä määrin myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla. Tiukat ajat taloudessa korostavat tarvetta konkreettiselle yhteistyölle.

ISLANNIN ILMATILAN valvonta on kiinnostava tehtävä, johon Suomea ja Ruotsia on pyydetty mukaan. Päätöksiä asiasta ei vielä ole. Asiaa tulee selvittää rauhallisesti ja pragmaattisesti. Suomi lähtee siitä, että osallistumisemme voi tulla kyseeseen Ruotsin kanssa – osallistumme yhdessä, jos osallistumme.

Suomi näkee Islannin ilmavalvonnassa mukana olemisen, jos niin päätetään, palvelevan ensisijaisesti konkreettisen yhteispohjoismaisen toiminnan syventämistä ja laventamista. Pohjoismainen solidaarisuus on tietysti arvo sinänsä.

Natoa ja ajatusta Suomen Nato-jäsenyydestä voi tukea tai vastustaa monenlaisin perustein. Tosiasiat on kuitenkin hyvä pitää tosiasioina. Islannin ilmavalvonnassa ei olisi kyse Suomen liukumisesta Natoon, vaikka toiminta tarkoittaisikin Nato-maan ilmatilan valvontaa yhteistyössä Naton kanssa.

Suomi ei valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Kaikki Pohjoismaat ovat Naton kumppanimaita tai jäseniä ja Naton kanssa on yhteistyötä muuallakin, kuten Afganistanissa, eli myös Islantia huomattavasti vaativammissa olosuhteissa.

SUOMEN ILMAVOIMILLA on paljon harjoitustoimintaa Pohjoismaiden kanssa ja myös Nato-maiden kanssa harjoitellaan usein. Suomen ilmavoimien Hornet-koneilla suorittamista vuotuisista lentotunneista Islannin kohdalle tuleva osuus vuonna 2015, jolloin toiminnan on ajateltu tapahtuvan, olisi arvioiden mukaan noin prosentin luokkaa. Kyse ei ole ensisijaisesti taloudellisesta kysymyksestä. On perusteltua, että osallistumismahdollisuutemme ilmavalvontaan selvitetään huolella. Toistaiseksi on muun muassa avoinna, edellyttäisikö osallistuminen Suomessa lainsäädännöllisiä muutoksia.

Olisi toivottavaa, että Naton kanssa tehtävää yhteistyötä ei Suomessa oudoksuttaisi vaistonvaraisesti. Toukokuussa Chicagossa Naton huippukokouksen yhteydessä järjestetyssä Nato-kumppanuuskokouksessa todettiin kumppanuustoiminnan suuri merkitys. Natolla on 40 kumppanimaata, joiden aktiivisuudessa on eroja. Suomi ja Ruotsi saivat Chicagossa kiitosta kumppanuustoiminnan kehittämisestä.

Tämä on ulkopoliittisten tavoitteidemme mukaista. Laaja-alaisen transatlanttisen suhteen kehittäminen on tärkeää, ja Nato-kumppanuus on yksi hyvin olennainen osa tässä suhteessa.

Jyrki Katainen

Kirjoittaja on pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja.

TSTV - Uusimmat