Lauantai 30.5.2015Pasi
Jyrki Katainen

Onko Islannin asia meidän?

Suomelle vahva osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on luonnollinen valinta. Suomi on avoin ja suhteellisen pieni kansantalous. Olemme riippuvaisia kansainvälisestä talousjärjestelmästä ja kaupasta. On selvää, että haluamme aktiivisesti vaikuttaa maailmaan, jossa elämme ja toimimme.

Euroopan unioni on Suomen tärkein kansainvälinen vaikutuskanava, mutta ei tietenkään ainoa. Olen esimerkiksi viimeisten viikkojen aikana osallistunut Itämeren maiden neuvoston huippukokoukseen Saksassa ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kesäkokoukseen Norjassa. Molemmilla foorumeilla keskustelut ovat olleet vapaamuotoisia ja sellaisenaan erittäin hyödyllisiä. Itämeren mailla ja aivan erityisesti Pohjoismailla on hienot edellytykset tehdä ympäristöllisesti kestävästä, taloudellisesti innovatiivisesta ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisesta politiikasta itselleen tavaramerkki.

Uskon pohjoismaisen kanssakäymiseen vahvuuksiin ja kehittämismahdollisuuksiin. On myös perusteltua, että yhteistyötä toteutetaan enenevässä määrin myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla. Tiukat ajat taloudessa korostavat tarvetta konkreettiselle yhteistyölle.

ISLANNIN ILMATILAN valvonta on kiinnostava tehtävä, johon Suomea ja Ruotsia on pyydetty mukaan. Päätöksiä asiasta ei vielä ole. Asiaa tulee selvittää rauhallisesti ja pragmaattisesti. Suomi lähtee siitä, että osallistumisemme voi tulla kyseeseen Ruotsin kanssa – osallistumme yhdessä, jos osallistumme.

Suomi näkee Islannin ilmavalvonnassa mukana olemisen, jos niin päätetään, palvelevan ensisijaisesti konkreettisen yhteispohjoismaisen toiminnan syventämistä ja laventamista. Pohjoismainen solidaarisuus on tietysti arvo sinänsä.

Natoa ja ajatusta Suomen Nato-jäsenyydestä voi tukea tai vastustaa monenlaisin perustein. Tosiasiat on kuitenkin hyvä pitää tosiasioina. Islannin ilmavalvonnassa ei olisi kyse Suomen liukumisesta Natoon, vaikka toiminta tarkoittaisikin Nato-maan ilmatilan valvontaa yhteistyössä Naton kanssa.

Suomi ei valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Kaikki Pohjoismaat ovat Naton kumppanimaita tai jäseniä ja Naton kanssa on yhteistyötä muuallakin, kuten Afganistanissa, eli myös Islantia huomattavasti vaativammissa olosuhteissa.

SUOMEN ILMAVOIMILLA on paljon harjoitustoimintaa Pohjoismaiden kanssa ja myös Nato-maiden kanssa harjoitellaan usein. Suomen ilmavoimien Hornet-koneilla suorittamista vuotuisista lentotunneista Islannin kohdalle tuleva osuus vuonna 2015, jolloin toiminnan on ajateltu tapahtuvan, olisi arvioiden mukaan noin prosentin luokkaa. Kyse ei ole ensisijaisesti taloudellisesta kysymyksestä. On perusteltua, että osallistumismahdollisuutemme ilmavalvontaan selvitetään huolella. Toistaiseksi on muun muassa avoinna, edellyttäisikö osallistuminen Suomessa lainsäädännöllisiä muutoksia.

Olisi toivottavaa, että Naton kanssa tehtävää yhteistyötä ei Suomessa oudoksuttaisi vaistonvaraisesti. Toukokuussa Chicagossa Naton huippukokouksen yhteydessä järjestetyssä Nato-kumppanuuskokouksessa todettiin kumppanuustoiminnan suuri merkitys. Natolla on 40 kumppanimaata, joiden aktiivisuudessa on eroja. Suomi ja Ruotsi saivat Chicagossa kiitosta kumppanuustoiminnan kehittämisestä.

Tämä on ulkopoliittisten tavoitteidemme mukaista. Laaja-alaisen transatlanttisen suhteen kehittäminen on tärkeää, ja Nato-kumppanuus on yksi hyvin olennainen osa tässä suhteessa.

Jyrki Katainen

Kirjoittaja on pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Suomi pohjolassa
Transatlantinen ulottuvuus sekä pohjoismainen yhteistyö, kaikissa muodoissaan, on Suomelle merkityksellistä ja tärkeää – kuulumme tähän yhteyteen EU-jäsenyytemme lisäksi. Toiminnan ja suhteiden kehittäminen on oleellinen osa yhteistyötä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.