Kolumnit

Sinäkin olet minä ja minä voisin olla sinä

Kolumni | Turun Sanomat 21.6.2012 03:30 |

Jo ennen viimeisintä – kunpa voisikin kirjoittaa

viimeistä – synkistä synkintä perhetragediaa oli uutisissa kerrottu masennuksen lisääntyneen.

Esimerkiksi nuorten työkyvyttömyyden suurin syy on 2000-luvulla selvästi lisääntynyt masennus. Jo jokin vuosi sitten Kela kertoi, että eläkkeelle päätyy joka päivä viisi suomalaista nuorta.

Toisaalta kaiken aikaa julkistetaan uusia ohjelmia, joiden tavoite on osaltaan parantaa elämänlaatua. Juuri julkistettu sisäisen turvallisuuden ohjelma luettelee yli 60 toimenpidettä arjen turvallisuuden parantamiseksi. Ohjelman mukaan Suomesta tehdään Euroopan turvallisin maa.

Ihmisten mielenterveys ja hyvä olo ei tietenkään riipu vain ulkoisesta turvallisuudesta, mutta yhteytensä niilläkin on.

Miksi jo koululaisia ahdistaa? Tyttöjen tuntemuksia ja arvioita omasta elämänlaadustaan on tuoreeltaan tutkinut Mannerheimin lastensuojeluliitto, poikien elämänlaatua Väestöliitto. Tyttöjä ja poikia ahdistavat osittain eri asiat.

Lähes 73 prosentilla tytöistä oli heikko itsetunto, koska he eivät kokeneet ikätoverien hyväksyvän heidän olemustaan ja ulkonäköään. Pahin tilanne oli yläasteikäisillä tytöillä, jotka kertoivat toisten jatkuvasti pilkkaavan ja supisevan selän takana koulussa. Vanhempien ja tosiystävien tuki oli heille korvaamattoman tärkeä.

Suurimmalla osalla alle 20-vuotiaista pojista ja miehistä menee Väestöliiton raportin mukaan hyvin. Pahaakin ahdistusta kokeneita oli. Heitä vaivasi yksinäisyys, epävarmuus seksin suhteen ja väkivalta. Ratkaisematon kysymys tuntui olevan, miten he osaisivat aloittaa läheisen ihmissuhteen.

Vaikka perheen ja lähiyhteisön tuki on ensiarvoista, tärkeä tehtävä on myös koululla. Mielenterveyden keskusliiton mukaan kouluille pitäisi kehittää henkisen hyvinvoinnin ohjelma. Liika keskittyminen tietoon voi heikentää aitoa yhteisöllisyyttä. Oppilaan ongelmia ei saisi ulkoistaa vain oppilashuollolle, vaan opetukseen pitäisi upottaa ihmisen itsetuntemusta, voimavaroja ja ongelmien ratkaisutaitoja lisäävää ohjausta ja valmennusta.

Tälle opettajat varmasti hurraavat! Aivan kuin he eivät jo tekisi kaikkea tuota parhaan kykynsä ja kunkin luokkatilanteen mahdollistamissa rajoissa. Resursseja vain pitäisi olla paljon enemmän, mutta nyt jo kunnat nipistävät kaikesta mahdollisesta.

Koulu on jatkuvasti kehittynyt tavoitteiltaan ja hengeltään oppilaan paremmin huomioon ottavaksi. Opettajakeskeisestä opetuksesta on siirrytty oppilaskeskeiseen opiskeluun. Pintaoppimisesta eli tiedon pänttäämisestä pyritään ymmärtämistä tukevaan ja sirpaleoppimisesta kokonaisuuksien hahmottamiseen tähtäävään oppimiseen.

Uusiakin kaikkeen opetukseen sovellettavia periaatteita ehdotetaan jatkuvasti: Opetuskeskustelun pitää olla moniäänistä, koko luokkayhteisön aitoa vuoropuhelua. Intuitiivisuutta pitää kehittää ja soveltaa arvostavasti, mikä vaatii hiljentymistä oman mielen tarkkailuun. Näin oppii erottamaan intuitiivisen tiedon peloista, toiveajattelusta ja mielikuvituksesta.

Opettajan työ on loputtoman vaativaa. Koskaan ei voi tuntea, että on ehtinyt ja jaksanut tehdä kaikkea sataprosenttisesti. Tästä huolimatta opettajat olivat tuoreen selvityksen mukaan (TS 16.6.) Suomen tyytyväisimpiä työntekijöitä: työ on tärkeää ja arvokasta työtä tulevaisuuden hyväksi.

Opettajille lämmin kiitos ja voimia kartuttavaa, hyvin ansaittua lomaa! Kunpa Suomi ja muukin maailma lasten ja nuorten, tulevien aikuisten ja meidän kaikkien ympärillä voisi muuttua vähä vähältä yhteisöllisemmäksi, yhteisvastuullisemmaksi, ymmärtäväisemmäksi ja edes kaikkein tärkeimmissä ratkaisuissa viisaammaksi. Yritetään yhdessä!

Kirjoittaja on Turun yliopiston suomen kielen dosentti.

Leena Kytömäki

TSTV - uusimmat