Kolumnit

Epävarmuus Euroopassa jatkuu

Kolumni | Turun Sanomat 9.5.2012 03:30 |

Viime sunnuntaina käytiin Euroopassa kahdet vaalit, joiden tuloksia nyt eri puolilla maailmaa kiivaasti analysoidaan. Tulosten tulkinnat kiinnostavat tällä kertaa muitakin kuin Ranskan ja Kreikan naapurimaita. Tämä siksi, että talouden kautta yhä tiiviimmin integroitunut maailma ei selviä seurauksitta EU:n talouskriisin vaikutuksista. Jokaisen EU-jäsenvaltion päätöksillä on herkässä taloustilanteessa vaikutuksia EU:n tulevaisuuteen. Vaalien tulokset eivät vieneet unionia selkeämmille vesille, vaan epävarmuus tulevasta jatkuu.

Ranskan vaalien vaikutuksia en tosin pidä kovin dramaattisina. Uusi presidentti François Hollande joutuu toki lunastamaan vaalilupauksiaan, mutta pitkäaikaisena poliitikkona hänellä lienee kykyä tunnustaa tosiasiat. Tavoitettaan unionin talouskurisopimuksen avaamisesta hän ei tule saavuttamaan. Asia on tehty muiden jäsenmaiden taholta harvinaisen selväksi.

Sen sijaan Hollanden esitys talouskasvun korostamisesta ja sitä tukeviin toimenpiteisiin panostamisesta ei mielestäni ole suuressa ristiriidassa EU:n politiikan kanssa. Tähänkin saakka mm. huippukokousten päätöslauselmissa ja asiakirjoissa on linjattu kasvun ja kilpailukyvyn parantamisen puolesta. Ainakin julkisessa keskustelussa on korostettu, ettei talouskriisissä saa säästää itseään hengiltä. Sopeuttamistoimet pitää tehdä tiukasti ja päättäväisesti siten, ettei kasvu kokonaan tyrehdy.

Puheissa käytetyn kasvuretoriikan soveltaminen käytäntöön onkin sitten vaikeampaa niin EU- kuin kansallisella tasolla. Unionin sisämarkkinat eivät kaikilta osin toimi vielä kunnolla. Vahvaa talouskasvua luovaan tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkuvuuteen on vielä matkaa.

Meillä Suomessa puolestaan pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on hukkaamassa etsikkoaikansa suomalaisten yritysten kasvun tukemisessa. Kehysriihen päätökset jäivät odotuksiin nähden aivan liian vaatimattomiksi. Hallitus olisi voinut halutessaan toteuttaa useita selvitysmies Jorma Elorannan tai Kari Stadighin raporttien esityksiä. Rohkeus ja aloitekyky kuitenkin puuttuivat.

Kreikan vaalitulos sen sijaan antaa aihetta huoleen. Vaalivoittajiksi nousivat EU:n ja IMF:n vaatimia säästötoimia vastustavat puolueet. Amerikkalaispankki Citigroup jopa tiedotti heti vaalien jälkeen pitävänsä 75 prosenttisesti todennäköisenä, että Kreikka eroaa eurosta seuraavan puolentoista vuoden aikana. Vaikka Kreikan erolla eurosta on aiemminkin spekuloitu, tilanne on nyt selvästi vakavampi.

Oletan, että sekä komission että EKP:n pöytälaatikoista löytyvät suunnitelmat myös tästä erovaihtoehdosta selviämiseen. Helppo tie se ei tulisi olemaan, ei Kreikalle eikä muulle euroalueelle. Euroopan talouden näkökulmasta ongelma ei niinkään ole pelkkä Kreikka, vaan se miten sen ratkaisut heijastuvat muihin heikon talouden euromaihin.

On kuitenkin selvää, että sekä Ranskan presidentinvaalit että Kreikan parlamenttivaalit osoittavat yhteiskunnallisten mannerlaattojen olevan liikkeessä. Vaalien tuloksia yhdistää ensinnäkin se, että politiikan sykli on nopeutunut ja äänestäjien liikkuvuus lisääntynyt. Toiseksi eurooppalainen talouskriisi rankaisee kaikkien maiden hallituspuolueita ainakin jonkin verran. Kolmas yhdistävä piirre viikonlopun vaaleissa liittyy puoluekenttään. Poliittinen kartta hajaantuu ja uusia protestipuolueita syntyy. Enemmistöhallitusten muodostaminen on yhä vaikeampaa.

Sinänsä on toki hyvä, että demokratia toimii ja ihmiset vaikuttavat. Tuskin kukaan kuitenkaan toivoo, että vaalitulokset veisivät omaa maata ja maanosaa kohti epävarmuutta. Sellaiselta Euroopan tulevaisuus kuitenkin nyt näyttää.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja
keskustan puheenjohtaja.

Mari Kiviniemi

TSTV - uusimmat