Tiistai 22.5.2018Hemminki, Hemmo

Kennedy tunnusti Suomen puolueettomuuden

uomen historian kuuluisin valtiovierailu on presidentti Urho Kekkosen matka Kanadaan ja Yhdysvaltoihin syksyllä 1961. Se päättyi kohuttuun noottikriisiin, jonka aikana Suomi oli maailmanpolitiikan keskiössä ja toi tänne ulkomaisia lehtimiehiä kuin talvisodan päivinä. Suomen historiankirjoitusta kriisi on rikastuttanut merkittävästi.

Kekkosen matkan päätarkoitus oli saada Yhdysvaltain tunnustus Suomen puolueettomuudelle. Kekkonen oli aikaisemmin samana vuonna tehnyt läpimurron länteen, onnistuneen lobbausmatkan Englantiin, Britannia tunnusti Suomen noudattavan puolueettomuuspolitiikkaa. Tunnustuksen hintana oli lupaus ostaa tuntuvasti enemmän englantilaisia tuotteita.

Yhdysvaltain tunnustus oli varaukseton ja Kekkoselle suuri voitto. John F. Kennedy toi julki sen, että Yhdysvalloissa – ottaen huomioon yya-sopimuksen velvoitteet – ”ymmärretään Suomen noudattaman puolueettomuuspolitiikan perusteet”. ”Yhdysvallat tulee tarkoin kunnioittamaan Suomen omaksumaa linjaa” ja vaatii, että ”kaikkien valtioiden tulisi olla puuttumatta Suomen sisäisiin asioihin.”

Lännen johtajien tunnustukset perustuivat paljolti toiveajatteluun Suomen asemasta. Puolueettomuus ontui pahasti idän suuntaan, yöpakkaset niihin liittyvine konsultaatiouhkauksineen olivat hyvin Kennedyn tiedossa.

Berliinin kriisi oli Kekkosen ja Kennedyn tapaamisen aikana räjähdysherkässä tilanteessa. Kekkonen myönsi, että ”kriisi Saksassa vaikuttaa aina Suomen asemaan”. Kumpikaan presidentti ei kuitenkaan halunnut uskoa, että Neuvostoliittovallitsevissa oloissa vetoaisi yya-sopimukseen.

Nootti kuitenkin tuli. Yhdysvaltain vierailun loppuvaiheessa. Neuvostoliitto vaati yya-sopimuksen mukaisia ”konsultaatioita toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Länsi-Saksan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhkan johdosta”. Kekkonen oli siis sotaa valmistelevassa vihollismaassa!

Nootilla on selityksiä kuin ilmestyskirjalla, Kekkonen oli konna tai sankari tai molempia. Joka tapauksessa nootti veti Kekkoselta maton alta, Juhani Suomea lainaten vei ”pohjan pois hänen läntisiltä avauksiltaan”.

Nootti oli kova isku Kekkoselle. Nootin jälkeen kaikki romahti, maailma näki puolueettoman Suomen Neuvostoliiton sotilaallisena liittolaisena.

Miksi Nikita Hrushtshev kampitti Kekkosen? Kekkonen tiesi Neuvostoliiton valmistelevan manööveriä hänen Honka-liittoa vastaan käymänsä vaalitaistelunsa tukemiseksi, oli jopa sopinut siitä sitä, mutta Moskovan ampuma täyslaidallinen yllätti, tuki tuli myös väärään aikaan ja väärään paikkaan. Hrushtshevilla oli tarve näyttää Kekkoselle liekanarun pituus ja romahduttaa hänen Yhdysvalloissa saama ”goodwill”, josta olisi apua vaalitaistelussa. Suomen presidentti valitaan Neuvostoliiton tuella ja ehdoilla, ei lännen avulla, voi Max Jakobsonia vapaasti lainaten todeta.

Puolueettomuuspolitiikka ja sen vahvistaminen oli Kekkoselle tärkein elämäntyö. Isänmaalliselle Kekkoselle se merkitsi Suomen itsenäisyyden vahvistamista ja rauhan turvaamista – siis myös irtiottoa Neuvostoliitosta ja sen satelliiteista.

Puolueettomuuden paradoksi on, että sen isä on – Max Jacobsonin mukaan – Nikita Hrushtshev. Puheellaan 15.2.1956 NKP:n edustajakokouksessa samana päivänä kun Kekkonen valittiin presidentiksi Hrushtshev rinnasti Suomen puolueettomaksi maaksi Itävallan ja Ruotsin rinnalle. Hrushtshevin oppiin tuli kuulumaan pian Neuvostoliiton oikeus vartioida, että Suomi noudattaa Neuvostoliiton hyväksymää puolueettomuutta, ja sehän olikin vaarassa sekä yöpakkashallituksen että Honka-liiton aikana.

Veli Junttila

Kirjoittaja on filosofian maisteri.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.