Tiistai 27.6.2017Elviira, Elvi

Lucia Olavintytär elää Juhana-herttuan ajan Turussa

ALIO

Jouko Grönholm

Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?

Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin. Cygnaeus oli kiinnostunut erityisesti niistä puolalaisista, jotka aikoinaan tavalla tai toisella vaikuttivat Turussa. Eino Leino puolestaan sepitti kuuluisan runoelman Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja (1919).

Uudempiin Juhana-aiheisiin romaaneihin lukeutuvat muiden muassa Ursula Pohjolan-Pirhosen Suomen herttua Juhana (1964) ja Ilona Meretojan Juhana oli kohtaloni (1967).

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.

Suomen kirjailijaliiton ja Nuorisokirjailijoiden jäsenellä Anna Amnellilla on Suomen ja Kanadan kaksoiskansalaisuus, koska hän asui ja työskenteli aikoinaan kymmenisen vuotta Kanadassa.

Lucia ja Luka päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006). Keskushenkilö on renessanssiaikaa elävä lyhytkasvuinen Lucia. Hienon ja mukaansatempaavan sarjan kolmas osa perustuu kirjailijan tarkkoihin tutkimuksiin 1500-luvun elämästä ja turkulaisesta kaupunkikulttuurista.Lucia ja Luka -teoksessa eletään vuotta 1562. Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi.

Hiukan toisin kuitenkin käy. Hannu saa selville hovia ja sisartaan uhkaavan salajuonen; tässä vaiheessa koko perhe kutsutaan asumaan Turun linnaan. Hannusta tulee herttuan suosikki ja hovipoika, mutta Lucia joutuu elämään muista erillään linnan tornihuoneessa.

Juhanan veli, Ruotsin kuningas Eerik XIV haluaa riistää Juhanalta herttuakunnan. Venäjän tsaari Iivana Julma taas havittelee Juhanan puolisoa, puolalaista Katariina Jagellonicaa. Ratkaisevaa on, että Hannu ystävystyy Venetsiasta saapuneen musikantin Luka Dalmatialaisen kanssa. Luka on myös lyhytkasvuinen niin kuin Lucia.

Mikael Agricolan saksalaisen opiskelukaupungin Wittenbergin kautta Amnellin romaanilla on vielä yksi kytkös turkulaisille tuttuun hengenhistoriaan. Lucia ja Hannu joutuvat pakenemaan juuri Wittenbergiin, missä asuu heidän veljensä Erasmus.

On mielenkiintoista, että Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. Väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa neljä vuotta sitten.

Seppäsen väitöstutkimus perehdyttää Turun keskiaikaisiin taloihin, rakentamiseen, pihapiireihin ja kaupunkikuvaan. Tutkimus osoittaa, että Turku on ollut keskiajalla huomattavasti kontrolloidumpi, siistimpi ja urbaanimpi kuin vanhastaan on ajateltu. Samalla kumoutuvat vanhat käsitykset esimerkiksi kaupungin siivottomuudesta ja rakentamisen suunnittelemattomuudesta. Lisäksi tutkimus paljastaa, että monet innovaatiot, kuten kivetyt kadut ja jätehuolto, ovat tulleet Suomeen Turun kautta luultua aiemmin.

Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot.

Arvostetussa lastenkulttuurijulkaisussa, Tyyris Tyllerö -lehdessä (numerossa 4/2013) Anna Amnell on kertonut matkastaan renessanssin kehdosta Firenzestä Aurajoen rannoille Turkuun. Tuo matka kesti 20 vuotta ja sisälsi kaiken aikaa huolellista paneutumista historiallisiin lähteisiin.

Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kiitos!
Kiitos kirjoituksesta! Se ilahdutti.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.