Alio: Uudenlaista oppimista ja opettamista

Leena Salminen
Tuuli Paija
Iina Ryhtä


Sote-uudistuksessa digitalisaatio on merkittävässä osassa. Tulevaisuudessa tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut tulevat tukemaan sekä asiakkaita että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Digitalisaation toivotaan parantavan ja tehostavan sekä palveluja että hoitoprosesseja.

Digipalveluilla tuetaan kansalaisten mahdollisuuksia ylläpitää itse toimintakykyään ja terveyttään. Digitalisaation järkevässä ja tehokkaassa toteutumisessa keskeistä onkin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyvä digiosaaminen.

Suomessa opettajien digitaalisen osaamisen merkitys on tunnustettu laajalti, ja suosituksia osaamisen edistämiseksi ovat antaneet niin hallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) kuin Opettajien ammattijärjestökin (OAJ).

Vuonna 2015 OAJ:n tekemässä selvityksessä todetaan lisäksi, että opettajien tieto- ja viestintäteknologian osaamisessa ja sen kehittämisessä on huomattavia puutteita kaikilla koulutusasteilla. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman toiminnan kannalta myös sote-alan opettajien digiosaamiseen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.

Opettajan digiosaamisella tarkoitetaan ensisijaisesti digitaalisen teknologian soveltamista opetustyössä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Digiosaamisesta puhutaan paljon, ja se ymmärretäänkin monin eri tavoin.

Digiosaamista voidaan kuvata muun muassa seitsemällä eri osa-alueella: tekninen käyttö, tiedonhallinta, viestintä, yhteistoiminta, luovuus, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu. Tämä tarkoittaa sote-alan opetuksessa, että opettajien on kyettävä valitsemaan ja hyödyntämään digitaalisia opetusmenetelmiä, materiaaleja, välineitä ja ympäristöjä niin, että ne edistävät opiskelijoiden sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitsemaa osaamista.

Tulevilta sote-ammattilaisilta edellytetään potilaiden ja asiakkaiden hoitoon liittyvää teknologista erityisosaamista, kuten erilaisia etäohjaustaitoja. Vaikka tämän päivän opiskelijat ovat niin sanottuja diginatiiveja, ei kaikilla ole digitaalisen teknologian tehokkaaseen ja turvalliseen hyödyntämiseen vaadittavia taitoja.

Turun yliopiston hoitotieteen laitos on mukana valtakunnallisessa OKM:n rahoittamassa TerOpe-kärkihankkeessa, jonka tavoitteena on uudistaa sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan (sote) opettajien perus- ja täydennyskoulutusta.

Hankkeessa kehitetään valtakunnalliset sote-opettajien osaamisvaatimukset sekä luodaan opettajille digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntävää täydennyskoulutusta. Hanke toteutetaan kuuden terveystieteiden opettajakoulutusta tarjoavan yliopiston ja yhden ammatillisen opettajakoulutuksen yksikön yhteistyönä vuosina 2017–2019.

Hanketta koordinoi Oulun yliopisto. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella keskitytään hankkeessa nimenomaan sote-opettajien digiosaamisen kehittämiseen.

Opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelun perustaksi opettajilta kysyttiin, mitä he ymmärtävät digitaalisuudella, millaiseksi kokevat osaamisensa ja mitä koulutusta he tarvitsevat. Alustavien tulosten mukaan opettajat kokevat digitaalisen osaamisen tärkeäksi, mutta arvioivat osaamisensa riittämättömäksi.

Hekin, jotka kokevat osaavansa, haluaisivat entisestään laajentaa ja syventää digiosaamistaan. Opettajat ilmaisivat huolensa siitä, miten pysyvät digitaalisen kehityksen mukana. Erityisesti opettajat kaipaavat pedagogisesta näkökulmasta rakennettua digiosaamista edistävää täydennyskoulutusta.

Opettajien näkemyksen mukaan digitaalisuus todella tuo lisäarvoa opetukseen, mutta he näkivät digitaalisuuden ensisijaisesti opiskelijoiden osaamisvaatimusten saavuttamista tukevana keinona eivätkä opetuksen päämääränä.

Opettajat tuovat ilmi, miten tärkeää digitaalinen osaaminen on tuleville sote-ammattilaisille, vaikka vain harvoin miettivät, miten he aidosti voisivat tukea opiskelijoiden digiosaamisen kehittymistä. Näyttää siltä, että opettajat ovat sisäistäneet digitaalisuuden todella vaativan heiltä uudenlaista osaamista.

Dosentti Leena Salminen on terveysalan opettajankoulutuksesta vastaava yliopistonlehtori ja TerOpe-hankkeen Turun
yliopiston koordinaattori.

Terveystieteiden maisteri
Tuuli Paija onTerOpe-hankkeen projektitutkija.

Terveystieteiden maisteriopiskelija Iina Ryhtä on
TerOpe-hankkeen projektitutkija.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.