Alio: Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii tutkittua tietoa ja poliittista tahtoa

Eva-Mari Aro

Suomen metsäpolitiikan olisi tarkennettava taloudellisia tavoitteitaan, jotta voisimme olla ylpeitä tasavertaisesta osallistumisestamme ilmastonmuutoksen torjuntaan planeettamme pelastamiseksi tuleville sukupolville. Suomen ilmastopaneelin 21.6. julkaisema muistio antaa murheellisen kuvan poliitikkojemme ottamasta vastuusta ja oikeutetusti vaatii kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

Suomi on keskittynyt erittäin lyhyen aikavälin tavoitteisiin ja jättänyt huomioimatta sen, että juuri nyt on tartuttava kriittisiin toimenpiteisiin, jotta vuonna 2050 olisimme negatiivisten hiilidioksidipäästöjen puolella, joka on edellytys ilmastonmuutoksen todelliselle nitistämiselle. Meille ilmastonmuutoksen kannalta ydinkysymys on metsiemme tärkeä rooli hiilinieluina, mutta toisaalta biomassan lisääntyvä käyttö uusiutuvan energian tuotannossa lisää hiilipäästöjämme.

Euroopan tiedeakatemioiden yhteiselin, EASAC, julkaisi jo vuosi sitten tutkittuun tietoon perustuvan raportin, jossa painotettiin metsien merkitystä tärkeinä hiilinieluina, ja siksi metsähakkuiden tulisi olla tarkkaan suunniteltuja ja ilmastomuutosta ajatellen kohtuullisia. Raportin tieteellisiä perusteita puubiomassan – tai yleensä kasvibiomassan – käytöstä uusiutuvana energiana ei kuitenkaan ole täysin ymmärretty EU:ssa eikä Suomessa.

Biomassan kuviteltu hiilineutraalius, joka nyt Suomessakin on otettu poliittiseksi ohjenuoraksi uusiutuvan energian suhteen, ei ole yksiselitteinen vaan aiheuttaa riskejä ja yksinkertaistettuja poliittisia toimenpiteitä, jotka saattavat entisestään lisätä hiilipäästöjä ja edistää ilmastonmuutosta.

Myös se yksinkertainen olettamus, että biomassan energiakäytössä vapautuva hiilidioksidi aina kompensoituu fotosynteesin käyttämällä hiilidioksidilla, on nollapäästöjen periaatteena väärä. Vaikka näin tapahtuukin kun hyödynnetään lyhyen elinkierron kasveja bioenergian lähteenä, pystyvät pitkän elinkierron kasvit, kuten puut, hiilen suhteen nollataseeseen vasta monien vuosikymmenien, ehkä vuosisatojen saatossa.

Uusiutuvan biomassaenergian peruskriteerinä pitäisikin olla se, miten nopeasti päästöjä aiheuttava biomassan energiankäyttö luonnossa korvautuu fotosynteesin ilmasta sitomalla hiilidioksidilla. Tässä suhteessa energialähteenä käytetyt moninaiset biomassat poikkeavat suuresti toisistaan. Tutkimusta olisi myös kehitettävä uusien ja kestävien bioenergiamuotojen kehittämiseen.

Vaikka metsäteollisuuden sivuvirtoja voi tietyssä määrin hyödyntää uusiutuvana energialähteenä, on EU:n hyväksyntä niiden sisällyttämisestä uusiutuvaksi energiaksi aiheuttanut yleisen ”biomassaboomin”. Biomassan laajasta käytöstä uusiutuvana energiana on tullut halvin tapa toteuttaa EU:n asettamat uusiutuvan energian maakohtaiset tavoitteet. Nyt biomassojen erilaisten yhdistelmien laajalla hyödyntämisellä toteutetaan uusiutuvan energian vaatimuksia Suomessakin.

Maakohtaisiin päästöihin ei myöskään lueta niitä kokonaispäästöjä, jotka koituvat ulkomailta tuotujen pellettien tai palmuöljyn käytöstä. Jos kestävyydeltään kyseenalaisella biomassalla korvataan esimerkiksi kivihiilen käyttöä, saattaa se odotusten vastaisesti johtaa lisääntyviin hiilidioksidipäästöihin ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämiseen. Olisi ymmärrettävä ja lainsäädännöllisesti tehtävä selväksi, mitkä biomassan tuotto-, kuljetus- ja käyttötavat kokonaisuudessaan ovat ilmastopositiivisia ja mitkä ilmastonegatiivisia.

Nykyiset biomassaan perustuvat EU:n uudistuvan energiatuotannon tavoiteohjeistukset eivät anna selvää kokonaiskuvaa siitä, miten ne todellisuudessa edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Kun ilmastonmuutosta hillitsevät tuuli- ja aurinkoenergiasovellukset ovat selviä edistysaskeleita kohti parempaa tulevaisuutta, saattaa niiden hyötyvaikutus kumoutua biomassanenergian käytön vääristyneillä harhakuvitelmilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Jos aiomme selviytyä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista, olisi vastuullisen ilmastopolitiikan välttämättä ja välittömästi otettava huomioon ja eriteltävä se, miten eri biomassalähteiden energiakäyttö vaikuttaa hiilipäästöihin seuraavien 10–20 vuoden aikana. Se, mitä päätämme ja varsinkin se, mitä teemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tämän ajanjakson aikana on ratkaisevaa tulevaisuudellemme.

Kirjoittaja on akateemikko ja EASAC:n varapresidentti, Turun yliopisto.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Ehdotuksia!
Tavanomaista sanalänntelyä, muttei konkreettisia ehdotuksia, miksei.
Luullaanko, etä Suomi pystyy pelastamaan maapallon ja estämään ilmastomuutoksen.
Ollaanko utopistejä?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.