Silakan käyttö on arvovalinta

Suomalaisten vähäinen silakan kulutus on viime aikoina herättänyt keskustelua eri medioissa. Maatalousvaltaisessa Suomessa silakka oli perusruokaa etenkin rannikkoseuduilla, ja vielä 1980-luvun alussa sitä syötiin kymmenen kertaa nykyistä enemmän.

ALIO

Suvi Ignatius

Päivi Haapasaari

Jouni Tuomisto

Tällä hetkellä keskivertosuomalainen haukkaa hailia enää noin 300 grammaa vuodessa. Valtaosa Suomen silakkasaalista menee turkiseläinten rehuksi ja kalajauhoteollisuuden raaka-aineeksi. Syitä siihen, miksi silakkaa syödään yhä harvemmin, on haettu niin ruokakulttuurin muutoksesta, ympäristömyrkkyihin liittyvistä peloista kuin kalatalouden tuotantoketjustakin. Tutkimuksemme mukaan nämä ovatkin melko yleisiä perusteluja paitsi kalatalousalan toimijoiden myös kuluttajien keskuudessa.

Itämeren tutkimus- ja kehitysohjelma BONUKSEN rahoittamassa GOHERR-tutkimusprojektissamme tehdyssä kuluttajakyselyssä silakan syömättömyyttä perusteltiin huonolla saatavuudella, tottumattomuudella, maulla tai hajulla, mahdollisilla terveysriskeillä sekä sillä, ettei silakkaa koettu perinteiseksi ruuaksi. Toisaalta silakan saatavuuden parantaminen, tarkemman informaation tarjoaminen esimerkiksi saaliin alkuperästä ja pyyntiajankohdasta sekä tietoisuus terveysriskien vähenemisestä voisivat lisätä silakan kulutusta.

Terveyden näkökulmasta silakassa on hyvä proteiinikoostumus, D-vitamiinia sekä sydämen ja verisuonten terveyttä tukevia omega-3-rasvahappoja. Toisaalta siinä on myös terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä, minkä vuoksi silakan myyntiä ihmisravinnoksi on rajoitettu EU:ssa. Lisäksi Suomessa on syöntisuositus, jonka mukaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien kannattaisi syödä isoa silakkaa korkeintaan kerran tai pari kuukaudessa.

Tutkimusprojektissamme päivitetty silakan terveysvaikutusten hyöty-riskiarvio antaa kuitenkin perusteita keskustella rajoituksista luopumisesta. Haitallisten aineiden pitoisuudet silakassa ovat pienentyneet huomattavasti vuosikymmenten aikana. Nykyisellään dioksiinipitoisuudet ovat pienet eivätkä aiheuta riskiä valtaosalle väestöstä. Päinvastoin, silakan syömisen terveyshyödyt ovat huomattavasti riskejä suuremmat.

Rajoituksista luopuminen olisi linjassa myös silakkaan liitettyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Rannikkoseuduilla silakka ja sen kalastaminen ja syöminen ovat aina olleet osa kulttuuria. Viime aikoina on alettu puhua silakasta ekologisena lähiruokana.

Eri maissa silakkaan suhtaudutaan kovin eri tavoin, vaikka asiantuntijat eivät ole kovinkaan erimielisiä siitä, mitä silakoista ja toisaalta dioksiinista tiedetään. Erot syntyvät arvoista ja painotuksista.

EU:ssa muutaman dioksiinikohun jälkeen on päädytty ajattelemaan, että dioksiinit ovat asia, josta on syytä päästä eroon. Siksi elintarvikkeiden ja rehujen raja-arvoja ei aseteta ensisijaisesti terveysperustein vaan siten, että aina pieni osa tuotteista ylittää raja-arvot ja joudutaan seurannassa vetämään pois markkinoilta. Näin kuluttajan dioksiinikuorma vähitellen pienenee.

Suomi on saanut EU-säädöksiin pysyvän poikkeuksen painottamalla terveyttä ja silakansyönnin kokonaisterveysvaikutusta. Lisäksi on oltu huolissaan kalatalouden kokonaisuudesta, jota silakan elintarvikekielto vakavasti horjuttaisi.

Myös Ruotsilla on vastaava poikkeus, mutta siellä on alettu ajatella, että terveyshyödyt voisi saada jostain muustakin kalasta kuin isosta, dioksiinipitoisesta silakasta ja että poikkeuksen hakeminen oli ehkä virhe. Lisäksi siellä ollaan paljon enemmän huolissaan ympäristömyrkkyjen mahdollisista tuntemattomista yhteisvaikutuksista.

Moni viimeaikaisen silakkakeskustelun osallistuja on sitä mieltä, että suomalaisia pitäisi innostaa syömään enemmän tätä maamme kaupallisen kalastuksen ykköslajia. Samalla kannalla ovat haastattelemamme kalatalousalan toimijat. He perustelevat silakan ruokakäytön lisäämistä paitsi terveyden myös ympäristön, talouden ja ruokaomavaraisuuden näkökulmista.

Ympäristön näkökulmasta silakan elintarvikekäytön lisäämistä perustellaan sillä, että saaliit ovat runsaita ja kalastus kestävällä tasolla. Silakka myös päihittää monet muut eläintuotteet ekologisena ruokavalintana niin ravinne- kuin kasvihuonekaasupäästöillä mitattuna. Silakan kaltaisia pieniä ulapalla viihtyviä kaloja hyödyntävän ruokavalion ympäristövaikutukset voivat olla jopa kasviruokavaliota pienemmät, sanoo vastikään julkaistu kansainvälinen tutkimuskatsaus.

Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna silakkaa pidetään verrattain huokeana elintarvikkeena. Silakan elintarvikekäyttöä lisäämällä voitaisiin myös lisätä ruokaomavaraisuutta. Tällä hetkellä tuontikalan osuus kulutuksesta on yli 80 prosenttia.

Silakan kuten muidenkin luonnonvarojen käyttö on pohjimmiltaan arvovalinta, jonka teemme sekä yhteiskuntana että yksilöinä. Yhteiskunta ohjaa luonnonvarojen käytön kestävyyttä, mutta se voi vaikuttaa myös siihen, mihin tarkoitukseen luonnonvaroja käytetään.

Suomi on sitoutunut EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeseen tukea ruokaomavaraisuutta sekä sinisen kasvun strategiaan, joka hakee kasvua, työpaikkoja ja ympäristöhyötyjä vesiluonnonvarojen kestävän käytön ja ekoinnovaatioiden avulla. Silakan palauttaminen ruokapöytiin edellyttäisi kalatalousalan toimijoiden, hallinnon ja tutkijoiden yhteistyötä ja rohkeita avauksia.

Jokainen voi myös omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten yhtä tärkeimmistä uusiutuvista luonnonvaroistamme käytetään.

Suvi Ignatius on väitöskirjatutkija ja Päivi Haapasaari dosentti sekä GOHERR-hankkeen koordinaattori Helsingin yliopistossa. Jouni Tuomisto on johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

myrkyt
suomessa silakka ei ole myrkyllistä mutta ruotsissa on.suomessa nuuska on myrkyllistä mutta tupakka ei.terveyttä edistää se että vierotus aineet kuten nikorette tuotteet ovat apteekkitavaraa ja siten huiman kallita eli terveeksi tulee vain apteekkarit.ja eduskunnassa toimivat kyseisen teollisuuden osakkaat.nyt joku informaario haisee.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
En pidä silakasta
Ei sen tarvitse olla noin monimutkaista. Useimmat omilla aivoilla ajattelevat ihmiset syövät sitä mistä pitävät. Erikseen on ne, jotka yrittävät seurata kaikenlaisia muotioikkuja, veganismia, gluutenitonta, hiilaritonta ym. Itse en pidä silakasta, siksi en sitä syö. Elän muutenkin juuri niin kuin itse haluan, tästä ainoasta elämästä nauttien.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Silakkaa ja sekametelisoppaa
Pidän silakasta ja syön sitä viikossa vähintään yhtä paljon kuin keskimäärin suomalainen vuodessa. En ymmärrä, miksi jotkut itseään edistyneinä pitävät nuoret vouhkaavat toukkien, jauhomatojen, sirkkojen ja muiden ötököiden perään maailman pelastajina. Ja mediassakin muhii näistä start-up yrittäjistä kertoessa uutisten, viihteen, mainosten ja huuhaan sekametelisoppa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Niin no
Pidän silakasta mutta syön sitä harvoin, ehkä kerran kuussa. Silakkafilee on todella helppoa ja halpaa herkkua, toisin kuin monet muut kotimaiset kalat perkuineen. Mutta käsittely ei ole tuoreen kalan ainoa vaikeus. Silakan syömistä omalla kohdallani jarruttaa se, että kala pitää valmistaa ja mielellään myös syödä heti. Käyn kaupassa kerran viikossa yleensä päivällisen jälkeen, eli sinä päivänä en enää laita ruokaa ja seuraavana päivänä kala on jo pahasti vanhenemassa, joskaan ei sentään syömäkelvotonta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kovaa tekstiä
Eviran kalan syöntisuosituksista:
Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydettyä lohta tai taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, mutta myös meressä elävästä hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita.
Näistä syistä yleiseen kalan syöntisuositukseen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut seuraavat poikkeukset:
Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä vain 1-2 kertaa kuukaudessa isoa, perkaamattomana yli 17 cm:n silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta.
Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1-2 kertaa kuussa.
Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea ollenkaan, koska se kerää elohopeaa.
Sisävesialueiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään muidenkin elohopeaa keräävien petokalojen käyttöä. Näitä kaloja ovat hauen lisäksi isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet.
Ei tuo kovin terveelliseltä kuulosta, eikä kannata ihmetellä miksi Itämeren kalan syönti ei ole kovin suosittua.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Missä on kalamarkkinoiden silakka?
Outoa että jokirannan kalamarkkinoilla ei saa paistettua silakkaa kuin yhdestä kojusta! Muikkua kyllä on pilvin pimein, mutta sehän maistuu pahalta, mudalta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Terveellistä
Kaikissa ruoka-aineissamme on nykyään jotain jäämiä. Olennaista on se, että haitallisia aineita ei saada liikaa, siksi nuo suositukset dioksiinin, PCB:n ja elohopean vuoksi. Kalat, silakka yhtenä parhaista, sisältävät läjäpäin terveellisiä yhdisteitä, jotka suojaavat erityisesti sydän- ja verisuonitaudeilta, ehkä joiltakin syöviltäkin. Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisilla moninkertaisesti todennäköisempia kuoleman aiheuttajia kuin dioksiinit tai PCB.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.