Alio: Uusia menetelmiä luontokohteiden suunnitteluun

ALIO

Miisa Pietilä

Nora Fagerholm

Kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden suunnittelu ja kehittäminen ovat haasteiden edessä. Kohteiden käyttöpaine kasvaa alati, kun käyntimäärät lisääntyvät ja käyttö monipuolistuu. Luonnossa liikkumisesta on tullut trendikästä, ja luontokohteiden odotetaan yhtä lailla taipuvan niin seikkailu-urheilun tapahtumaympäristöiksi kuin tukevan yksittäisten kansalaisten hyvinvointia.

Samalla luonto on keskeinen vetovoimatekijä nopeasti kehittyvässä kansainvälisessä matkailussa, mikä näkyy myös muutoksena luontokohteiden kävijäkunnassa.

Samalla kun käyntimäärät kasvavat ja kävijät kaipaavat aiempaa monipuolisempia retkeilypalveluita, resurssit luontokohteiden ylläpitoon vähenevät. Kohteiden hoidolta vaaditaan todellista tehokkuutta, jotta tilanteesta voidaan selvitä kunnialla – kadottamatta ainutlaatuisia luontoarvoja ja tarjoten laadukkaita luontokokemuksia.

Ulkoiluun tarkoitettujen luontokohteiden suunnittelussa ja kehittämisessä pyritään usein osallistavan suunnittelun mukaisesti toimimaan yhteistyössä paikallisten asukkaiden, yrittäjien, yhdistysten ja ennen kaikkea kävijöiden kanssa. Käyttäjien mielipiteitä kerätään niin kävijätutkimusten kuin sähköisten palautejärjestelmien avulla, joskin käytänteet vaihtelevat kohteen ylläpitäjästä riippuen.

Vaikka Suomessa on maailmanlaajuisesti huippuosaamista kävijäseurannan menetelmissä etenkin valtion suojelualueilla, digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kehittää käytäntöjämme tulevaisuuden teknologioihin pohjaten.

Uudet paikkatietoteknologiat, kuten GPS-paikannus ja kansalaisille suunnatut karttakyselyt, tarjoavat mahdollisuuksia kerätä maantieteellisesti tarkkaa tietoa kävijöiden kokemuksista liittyen esimerkiksi roskaisuuteen, kunnostustarpeisiin tai kävijöiden mielipaikkoihin ja -aktiviteetteihin. Menetelmiä on hyödynnetty esimerkiksi Zermattissa Sveitsissä, missä maastopyöräilyreitistön kehittämisessä on hyödynnetty GPS-perustaista karttakyselyä. Karttasovelluksen avulla pyöräilijät osoittivat tarkasti, mitkä reittiosuudet koettiin toimiviksi ja mitkä puutteellisiksi. Kehittämistoimia kohdennettiin tämän mukaisesti.

Kaikkiaan paikkatietoteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia on kuitenkin hyödynnetty vasta vähäisesti luontokohteiden suunnittelussa ja kehittämisessä, vaikka tutkimuksessa on kehitetty tähän soveltuvia menetelmiä ja osoitettu paikkasidonnaisen kokemusperäisen tiedon edut.

Tutkimuksemme mukaan kansallispuistojen virkistyskäytön suunnittelun ja kehittämisen parissa työskentelevät kokevat itse paikkasidonnaisen kävijäpalautteen etuna sen, että erilaiset korjaus-, rakentamis- ja kehittämistoimet voidaan kohdentaa tarkemmin hyvän kävijäkokemuksen varmistamiseksi. Paikkasidonnaisella tiedolla nähdään myös olevan hyötyä erilaisten virkistyskäyttömuotojen yhteensovittamisessa ja mahdollisten konfliktien tunnistamisessa kävijämäärien ja -ryhmien lisääntyessä.

Paikkatietoteknologioiden hyödyntämistä tukee myös se, että valtaosa luonnossa liikkujista käyttää sujuvasti mobiililaitteillaan erilaisia kuntoilu- tai karttasovelluksia. Sovellusten kehittäminen vuorovaikutteisiksi mahdollistaa ketterän ja paikkasidonnaisen vuoropuhelun kävijöiden ja suunnittelijoiden välillä.

Luontokohteiden kävijäpalautteen keruun uudistamiseen liittyy luonnollisesti haasteita, jotka tulee tunnistaa ja tunnustaa. Jos palautetta kerätään osallistavien karttasovellusten avulla, tulee myös tiedonhallinnan ja analysoinnin tapahtua paikkasidonnaisesti. Tiedonkeruun uudistaminen vaatii siten laajempaa tietojärjestelmien kehittämistä ja uudenlaista paikkatiedon käsittelyyn liittyvää osaamista organisaatioissa.

Osallistava karttapohjainen ja paikkasidonnainen palautteen keruu on nykypäivää, ja kannustamme ottamaan askeleita näiden menetelmien tuomiseksi osaksi luontokohteiden suunnittelua ja kehittämistä.

Miisa Pietilä on tohtorikoulutettava Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksikössä, ja Nora Fagerholm on dosentti Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksella.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.