Smart Village ja Smart Suburb – tulevaisuuden älykkäät elinympäristöt

ALIO

Sami Tantarimäki

Älykäs kylä on uusi tulokas Smart-alueiden joukkoon. Maaseudun kehittämisen näkökulmasta se on vähintään yhtä ”in” kuin Smart City kaupunkikehittämisen puolella. Selkeisiin sivuosiin jäävät niin älykäs maaseutu (Smart Countryside), alue (Smart Region), naapurusto (Smart Neighbourhood) kuin lähiökin (Smart Suburb).

Lähiöön sisältyy kuitenkin samoja piirteitä ja samaa potentiaalia kuin kylään. Myös otsikkoon liittyen, sillä eräässä silmiin osuneessa amerikkalaiskirjoituksessa älykkäitä lähiöitä pidettiin suurin piirtein kaupunkisuunnittelun uusina airueina. Älykylät sitä jo osaltaan ovat, sillä niiden kautta maaseutua kytketään osaksi digitaalista muutosta.

Älykäs kylä halutaan mukaan poliittiseen keskusteluun. Siksi Euroopan komission tasolla on vuonna 2017 sekä julkaistu ”EU Action for Smart Villages” että perustettu oma teemaryhmä, ENRD Thematic Group on Smart Villages. Älykkäiden ratkaisujen löytämiseen ajaa väestökehitys, paikallisten (julkisten) palveluiden säilyttäminen, eri aluekeskustasojen välinen yhteistyö, energia- ja logistiikkaratkaisut sekä jo mainittu kytkeytyminen digitaaliseen muutokseen. Suomessa älykkään kylän ominaisuuksia etsitään parhaillaan lajissaan ainutlaatuisen Älykkäin kylä -kilpailun voimin (Maaseutuverkosto).

Smart City -ajattelu omaa pidemmän historian; tulkinnoista riippuen jopa 1970-luvulta lähtien, mutta ainakin 1990-luvulta eteenpäin. Punainen lanka on ollut teknologian hyödyntäminen elämänlaadun parantamiseksi sekä pyrkimys älykkääseen kasvuun (Smart Crowth).

Smart City liitetään yleensä isoihin kaupunkeihin, joissa nykytavoitteena on kaupunkitoimintojen, tilojen ja palveluiden kehittäminen digitaalisin ratkaisuin, avointa dataa hyödyntäen sekä asukkaiden 24/7-luonteiseen palveluhaasteeseen vastaten. Pienet ja keskisuuret kaupungit sekä kuntakeskukset jäävät taka-alalle. Ne ovat kuitenkin keskeisessä asemassa kylistä suuriin kaupunkeihin kytkeytyvässä keskusten verkostossa – älykkäässä alueessa.

Siinä missä asumisen ja elämisen maaseutu näyttäytyy usein kylinä, näkyy kaupunki ulospäin ensisijassa kaupunkina – isompana tai pienempänä, menestyvämpänä tai taantuvampana – ei niinkään asuinalueidensa kautta. Kaupunkilaisille kuitenkin asuinalueilla maineineen on merkityksensä. Älyttömällä tai tyhmällä alueellakaan harva haluaa asua.

Kasvukeskuksissa jatkuva muutos on erilainen haaste ja epävarmuustekijä kuin kylillä tapahtuva muutos. Paljon on silti yhteistä niin yhteisöllisesti kuin pärjäämisen suhteen. Kylät asukkaineen ovat mittareita sille miten maaseudulla menee, kaupungeissa kaupunginosat ja etenkin lähiöt kertovat saman, mutta väestökehityksen ohella vahvemmin myös sosio-ekonomisin selittäjin.

Puhutaan väestöryhmien eriytymisestä, kaupunginosien eriytymisestä sekä alueellisesta eriytymisestä, jolloin tullaan samojen haasteiden eteen kuin maaseudulla. Tästä seuraa luonnollisesti se, että myös ajurit uusiin ratkaisuihin omaavat samoja piirteitä.

”Smart and Wise –Turku” on Turun kaupungin kärkihankkeita. Älykaupunki -konseptin keskeinen ajatus on pienentää kaupungin ympäristörasitusta teknologian ja digitalisaation keinoin. Tavoitteena on myös syrjäytymisen ehkäisy, jossa yhdeksi toimenpiteeksi on linjattu tulevaisuusvisioiden laatiminen lähiöille. Älykkäästä lähiöstä ei puhuta, mutta kokonaiskuvassa siihen varmasti pyritään, jotta osiensa summana syntyy älykäs kaupunki.

Lähiöiden tulevaisuusvisioiden tavoitteista löytyy todennäköisimmin yhtymäkohtia ominaisuuksiin, joita Smart Village -teematyössä on määritelty älykylän kehittymiselle: digitekniikan hyödyntäminen, kylää laajemman aluekokonaisuuden näkeminen, uusien yhteistyömuotojen rakentaminen sekä omista tarpeista lähteminen. Yhteismitallisesti ajatellen kyse on pitkälti siitä, mitä älykkään yhteisön kehittämisellä tavoitellaan: paikallisyhteisöä tukevien fiksujen palvelu- ja muiden ratkaisujen löytäminen yhdessä asukkaiden kanssa.

Isossa kuvassa älykkäiden elinympäristöjen kehittämispyrkimyksin rakennetaan niin tulevaisuuden kuntaa (esim. Smart and Wise), huomisen maakuntaa (esim. Helsinki Smart Region – Älykäs Uusimaa) kuin kilpailukykyistä Suomea. Älykäs kaupunki, kylä, lähiö, naapurusto tai maaseutu ovat tässä samalla asialla. Monesti jopa samassa kunnassa tai samalla alueella, joten (äly)puolen valitsemisen sijaan on löydettävä toisensa. Aineksia yhteiselle keskustelulle ja kehittämistyölle on.

Kirjoittaja on Turun yliopiston Brahea-keskuksen suunnittelija, ENRD Smart Village -teemaryhmän jäsen, Varsinais-Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.