Alio: Työnteon vaatimus korostuu pakolaistaustaisten nuorten kotoutumisessa

Eveliina Lyytinen

Pakolaistaustaisten nuorten aikuisten kotoutuminen Pohjoismaihin nähdään politiikassa ja lainsäädännössä, osittain myös alan tutkimuksessa, pitkälti vain työn tekemiseen liittyvänä prosessina, mikä on harhaanjohtavaa. Kotoutuminen on paljon muutakin kuin työn tekemistä – esimerkiksi kuuluvuus, osallisuus, sosiaaliset suhteet ja luottamus ovat osa kotoutumista.

Työn teon liiallinen korostaminen kotoutumisessa on ongelmallista, sillä sekä pakolaisten että nuorten työttömyys on korkeaa kaikissa Pohjoismaissa, myös Suomessa. Maahanmuuttoon ja ikään liittyen pakolaistaustaiset nuoret kohtaavat kaksinaisen haasteen työmarkkinoille pääsyä ja siellä pysymistä tavoitellessaan. Työllistyminen ei myöskään ole itseisarvo vaan työn laatu ja työssä viihtyminen ovat tärkeitä tekijöitä pakolaistaustaisten nuorten kotoutumisessa pohjoismaisiin yhteiskuntiin.

Pakolaistaustaisten nuorten työllistymiseen Pohjoismaissa vaikuttavat niin rakenteelliset kuin henkilökohtaiset tekijät. Ensinnäkin lainsäädännöllä ja poliittisilla linjauksilla on merkitystä heidän työllistymisessään. Etenkin työnteko-oikeus, kotoutumispolitiikka, nuorisotakuu ja muu taloudellinen tuki vaikuttavat taustalla. Näiden lisäksi työmarkkinoille aktiiviseen rooliin pääsyyn vaikuttavat vastaanottavan maan yleinen poliittinen ja taloudellinen tilanne sekä niitä heijasteleva asenneilmapiiri.

Toiseksi pakolaistaustaisten nuorten henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten sukupuoli, ikä, koulutus ja taidot, tulee ottaa huomioon heidän työllistymistään tarkastellessa. Työllistymistä voivat vaikeuttaa erityisesti mahdollinen trauma ja muut terveyteen liittyvät ongelmat.

Coming of Age in Exile (CAGE) -hankkeen tutkimustuloksista käy ilmi, että yleinen poliittinen ja lainsäädännöllinen kehitys Pohjoismaissa viittaa selkeästi siirtymään hyvinvointivaltiosta työvelvoitevaltioon. Siirtymää kuvastaa sekä nuorille että pakolaisille suunnattu vaatimus olla kuuliainen, velvollisuudentuntoinen ja tehokas erilaisten aktivointitoimenpiteiden suhteen.

Huolestuttavaa on, että Ruotsissa pysyvän oleskeluluvan myöntäminen ja kaikissa Pohjoismaissa perheenyhdistäminen on tietyissä tilanteissa mahdollista vain, jos kansainvälistä suojelua saava henkilö on työllistynyt. Pakolaisille myönnetystä työnteko-oikeudesta onkin tullut enenevässä määrin työntekovelvoite. Turvapaikanhakijoiden aktiivisuus voi vaikuttaa heidän vastaanottorahansa suuruuteen – epäaktiivisuus usein laskee tuen määrää.

Tanskassa työttömän ulkomaalaisen taloudellinen tuki on pienempi kuin kantaväestöön kuuluvien. Suomessa tämänkaltainen lainsäädäntö ei mennyt läpi, koska sen katsottiin olevan perustuslain vastainen johtaen syrjintään.

Olemassa olevien tutkimusten mukaan pakolaistaustaisten nuorten työllistymistä edistävät parhaiten palkkatuki ja muut normaalia palkkatyötä lähellä olevat tukitoimet. Julkisten työllistämispalveluiden tai erillisten hankkeiden tarjoama neuvonta sekä nuorten ja työpaikkojen yhteensovittaminen edesauttavat työllistymistä. Työllistämiseen ja kotouttamiseen tähtäävien toimenpiteiden tulee olla joustavia ja räätälöityjä pakolaistaustaisten nuorten aikuisten yksilöllisiin tarpeisiin ja taitoihin.

Pakolaistaustaisten ihmisten kotoutuminen Suomeen ei saa olla yksinomaan heidän vastuullaan, vaan kotoutumisen kaksisuuntaisuus on erittäin tärkeää pitää mielessä niin kotouttamispolitiikassamme kuin arjen kohtaamisissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pakolaistaustaisten ei voida olettaa pelkästään integroituvan suomalaisille työmarkkinoille, vaan myös suomalaisten työmarkkinoiden, työnantajien ja työyhteisöjen tulee ”kotoutua” uusiin pakolaistaustaisiin työntekijöihin, jotka usein rikastuttavat työelämäämme ja koko yhteiskuntaamme.

Vietämme taas tänään 20. kesäkuuta maailman pakolaispäivää. Päivän tarkoituksena on muistaa ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja kotimaansa pakon edessä. Siirtolaisuusinstituutti (Eerikinkatu 34, Turku) järjestää tänään klo 17–19 kaikille avoimen maailman pakolaispäivän tapahtuman ”Rikastuttava kotoutuminen”. Tapahtuma on kaksikielinen (englanti ja suomi).

Kirjoittaja on erikoistutkija (Coming of Age in Exile -hanke) Siirtolaisuusinstituutissa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.