Alio: Yrittäjyyspolitiikan tulisi edistää kaiken tyyppistä yrittäjyyttä

Satu Aaltonen

Maahanmuuttajayrittäjät eivät tarvitse eriytettyjä palveluja yrittäjyyden alkuvaiheessa, vaan heidän tarpeensa ovat pitkälti samanlaisia kuin muilla yrittäjillä. Sen sijaan tietoisuuden lisääminen olemassa olevista palveluista on tärkeää. Maahanmuuttajayrittäjät kaipaavat myös lisää yhteyksiä muiden yrittäjien kanssa.

Maahanmuuttajien yrittäjyydellä on sekä kansantaloudellista että sosiaalista arvoa. Yrittäjyys edesauttaa yksilöiden integroitumista yhteiskuntaan ja tarjoaa työpaikan yrittäjälle, mutta myös oppimismahdollisuuksia perheenjäsenille ja yrityksen muille työntekijöille. Yritys tarjoaa niin ikään kontaktipinnan valtaväestöön sekä kodin ulkopuoliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Tilastojen mukaan ulkomaalaistaustaiset yrittäjävetoiset yritykset työllistivät vuonna 2016 Suomessa lähes 29 000 henkilöä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 3,5 miljardia euroa. Maahanmuuttajien yrittäjyyden tukeminen onkin ollut poliittisella agendalla 2010-luvun alusta lähtien.

Maakuntauudistuksen aiheuttama elinvoima- ja kasvupalvelujen uudelleenjärjestely haastaa miettimään yrityspalvelut uudelleen.

Maahanmuuttajayrittäjien tarpeita ja yrityspalveluja on tutkittu osana laajempaa SWiPE-tutkimushanketta (Smart Work in Platform Economy – Fiksu työ alustatalouden aikakaudella). SWiPE tutkii Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johdolla – osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa tutkimusohjelmaa – työn ja yrittäjyyden muutosta alustataloudessa.

Maahanmuuttajien yrittäjyyden tukemiseen liittyvä tutkimus perustuu laajoihin haastatteluihin, joita on tehty sekä yrittäjien että palveluntarjoajien keskuudessa.

Havaitsimme, että yrittäjyyden alkuvaiheen haasteet ovat maahanmuuttajayrittäjillä pitkälti samoja kuin kantasuomalaisilla yrittäjillä. Suurimpina eroina ovat sosiaalisen ja kulttuurisen vierauden tuomat ongelmat. Tämä näkyy tunteena siitä, ettei maahanmuuttajayrittäjä tule kunnolla hyväksytyksi ympäröivässä yhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa.

Maahanmuuttajayrittäjät kaipaavat lisää kontakteja ja kanssakäymistä muiden yrittäjien kanssa – ei vain toisten maahanmuuttajayrittäjien vaan erityisesti kantasuomalaisten yrittäjien kanssa. Maahanmuuttajayrittäjillä maahanmuuttajuus ei ole heidän yrittäjyyttään ensisijaisesti määrittävä tekijä, vaan he kokevat ensisijaiseksi viiteryhmäkseen muut yrittäjät.

Yrittäjyyspolitiikalla tulisi edistää kaiken tyyppisten yritysten toimintaedellytyksiä. Tämä on perusteltua, koska on osoitettu, että kaikenkokoisista yrityksistä on hyötyä niin yhteiskunnalle kuin yksilöille. Palvelutarjonnassa painoa ei saisi laittaa liian vahvasti nopeaa kasvua tavoittelevien startup-yritysten tukemiseen.

Yrityspalvelujen painopiste tulisi siirtää nykyistä enemmän yrittäjyyttä tukevien verkostojen, toimijoiden ja toimintojen – eli koko yrittäjyysekosysteemin – kehittämiseen aluetasolla, sillä yksittäisten menestyjien ennustaminen alkavien yritysten joukosta on mahdotonta. Näin myös yleinen tietotaitoihin liittyvä palvelutarjonta vahvistuisi ja tarjolla olevat palvelut monimuotoistuisivat. Jokainen käyttäjä löytäisi näistä omat palvelunsa ilman, että niitä olisi suunnattu tietylle erityisryhmälle, kuten maahanmuuttajille.

Paikallistasolla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi nopean kasvun startup-yritysten kehittämisestä tuttujen toimintamallien tuomista myös perinteisimpien yritysten ulottuville.

Kilpailut, sparraukset, verkostoitumismahdollisuudet ja rahoittajatapaamiset toisivat uudenlaista vetovoimaa myös perinteisempään yrittäjyyteen. Näin syntyvät areenat mahdollistaisivat kohtaamisen ja ideoiden kehittämisen niin rahoittajille ja alkaville yrittäjille kuin erilaisia taitoja omaaville yrittäjyydestä kiinnostuneille maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille. Lisäksi kansalaisyhteiskunta, yritykset sekä yrittäjyys ylipäätään tulisivat tutuiksi keskenään.

Kirjoittaja on projektitutkija Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.