Puheenvuoro: Tarve ja käyttäjien kokemukset ohjaavat tekniikan kehitystä

Kari Härkönen

Noin neljännesvuosisata sitten internet alkoi hiipiä suomalaisten ulottuville muuallakin kuin akateemisissa piireissä. Toki internet, jonka perustana toimi 1960-luvulla Yhdysvalloissa sotilaskäyttöön kehitetty ARPAnet-tietoverkko, oli käytössä jo muun muassa 1970-luvun amerikkalaisissa yliopistoissa. Suomen yliopistot kytkettiin internetiin kuitenkin vasta 1988.

Ensimmäiset käyttökokemukset ns. tavallisille suomalaisille avautuivatkin usein juuri oppilaitosten kautta. Suomalaisen tietotekniikan opetuksen uranuurtajatahona toimi 1972 perustettu Raahen tietokonealan oppilaitos, jossa allekirjoittanut itsekin teki elämänsä ensimmäisen kytkeytymisen internetiin 1990-luvulla.

Nopean rajojen yli tapahtuvan kommunikoinnin tarve lienee tärkein elementti globaalin tietoverkon syntymiseen. Sähköpostilla tapahtuva tiedonvaihto yleistyi luonnollisesti internet-yhteyksien mukana. Samalla heräsi tarve yhä reaaliaikaisempaan kommunikointiin.

Ensimmäisinä suomalaisen sosiaalisen median ilmentyminä voitaneen pitää oululaisen kehittäjän, Jarkko Oikarisen, vuonna 1988 julkaisemaa tekstipohjaista IRC-kanavaa (Internet Relay Chat). Myöhemmin verkkoteknologian mahdollistaessa entistä kattavamman sisällön lähettämisen yleistyi kuvien jakamisen tarve muun muassa IRC-gallerian kautta.

Sosiaalisen median kanaviksi voidaan nykyään katsoa erilaiset yhteisöviestimet, kuten Facebook ja LinkedIn, tai erilaiset pikaviestisovellukset, kuten Messenger ja WhatsApp. Sovellusten tyypit muuttuvat ja niiden sisältämät toiminnot limittyvät sitä mukaa, kun niihin tulee uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi kuvien jakamisen tarpeeseen syntynyt Instagram toimii yhä enemmän myös Facebookin tyyppisenä kommentointikanavana sisältäen myös suorien viestien lähettämisen Messenger-tyyliin.

Sosiaalisen median yleistyessä on perinteinen media joutunut selkeän rakennemuutoksen ja haasteen eteen. Tuotteiden ja palveluiden markkinointi siirtyy yhä enemmän paitsi paperilta verkkomaailmaan myös siellä olevista maksullisista mainoksista yksilöiden välittämän sosiaalisen tiedon jakamisen piiriin.

Kun ihmiset kertovat hyvistä ja huonoista kokemuksistaan erilaisissa verkkoyhteisöissä sekä suosittelevat tuttavapiirilleen erilaisia asioita, saavat tuotteet ja palvelut käytännössä ilmaista mainosta. Kaiken lisäksi yksilötasolla jaetut todelliset kokemukset vetoavat usein ihmisiin maksettua mainosta moninkertaisesti tehokkaammin. Tämä luo tervettä haastetta tuotteiden laadulle, sillä erityisesti huonot kokemukset leviävät kulovalkean tavoin.

Yritysten markkinoinnin kannalta mainostaminen ei kuitenkaan ole ilmaista sosiaalisessakaan mediassa. Käytännössä budjetti siirtyy perinteisistä medioista sosiaalisen median piiriin eri kanaviin tulevien suorien mainosten kautta, joissa usein hyödynnetään erilaisia optimointitekniikoita ja algoritmeja oikean kohderyhmän saavuttamiseksi.

Sosiaalisen median hyödyntäminen asettaa myös yritysten henkilöstölle aivan uudenlaisia osaamisvaatimuksia.

Työntekijöille tulee opittavaksi monenlaisia viestintään liittyviä taitoja lähes jokaisella organisaation tasolla – otan kuitenkin esille vain yhden: työntekijälähettiläänä toimiminen. Lyhyesti ilmaistuna lähettiläät kirjoittavat yrityksen kohderyhmää kiinnostavia artikkeleita ja kommentoivat alan foorumeiden julkaisuja (esimerkiksi postauksia LinkedInissä tai Facebookissa).

Yhteistä menestyvälle viestinnälle on se, että työntekijä tuntee hyvin aiheen, josta kirjoittaa – kuitenkaan yrittämättä myydä mitään, sillä kiinnostava sisältö puhuttelee maksettua mainosta enemmän.

Tarve kommunikointiin ja tiedon jakamiseen on syvällä ihmisen luonnossa. Tarve ja käyttäjien kokemukset myös ohjaavat tekniikan kehittymistä. Uudet teknologiset alustat ja sovellukset testataan hyvin nopeasti teknisesti orientoituneiden käyttäjien toimesta.

Sovelluksen todellisen menestyksen mittaa lopulta kuitenkin se, miten ns. tavalliset käyttäjät sen omaksuvat. Henkiin jäävät yleensä ne sovellukset, jotka ovat suurelle massalle yksinkertaisimpia mieltää, tarpeellisia ja helppoja käyttää.

Tämän päivän suosituin yksittäinen sosiaalinen media on Ylen tutkimuksen mukaan WhatsApp. Facebook siirtyy nuorilta yhä iäkkäämpien ihmisten foorumiksi. Sähköposti jäänee kohta historiaan.

Kirjoittaja on insinööri ja kognitiotieteilijä (FM).

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.