Avohakkuut korvaava jatkuva kasvatus sopii biotaloudelle

Toukokuussa luontojärjestöjen edustajat käynnistivät kansalaisaloitteen avohakkuista. Tavoite on lopettaa ne metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin. Avohakkuista luopuminen puhuttaa myös yksityisiä metsänkasvattajia.

ALIO

Veli Pohjonen

Aloitteessa ei ole kyse tiukimmasta luonnonsuojelusta. Olemme jo luvanneet Aichin kokouksessa 2014 suojella erityyppisiä luonnonmetsiä yhteensä 17 prosenttia. Tämä suojelu etenee. Näihin metsiin eivät kuulu minkäänlaiset hakkuut. Hakkuutavan vaihto koskee suojelun ulkopuolista 83 prosenttia, talousmetsiä.

Avohakkuu on osa perinteistä lohkometsätalouden oppia. Alun perin saksalainen oppi perustui kestävän metsätalouden isän, Hans Carl von Carlowitzin ohjeeseen vuodelta 1713: ”Puuta ei saa hakata enempää kuin metsät kasvavat”.

Ohje ei toteutunut Saksan poimintahakkuissa. Metsien kasvu- ja tuotostiede ei osannut vielä laskea sekametsien ja niiden monessa kerroksessa kasvavien puiden kasvua. Poimintahakkuille ei kyetty määrittämään ylärajaa. Hakkuut jatkuivat holtittomina ja Saksa ajautui 1700-luvun lopussa Euroopan metsähistorian synkeimpään metsien hävitykseen.

Saksa päätti 1800-luvulla siirtyä lohkometsätalouteen. Sille kasvu- ja tuotostiede osasi ennustelaskennan.

Hävitettyjä metsäalueita alettiin metsittää lohkoittain. Lohkot istutettiin pääosaksi kuuselle. Vuosien saatossa kunkin lohkon metsää hieman harvennettiin. Merkittävin toimi oli silti kunkin lohkon avohakkuu noin 70 vuoden iässä. Sen jälkeen lohko viljeltiin uudelleen, ja taas kuuselle.

Kuusen suosio perustui jo 1800-luvulla hyviin markkinoihin. Kuusi kasvaa Saksan ilmastossa ihanteellisen hyvin. Kuusen laajamittainen istutus jatkui siellä aina 1960-luvulle saakka.

Kuusen lohkoviljelyssä von Carlowitzin kestävän metsätalouden ohjeesta onnistuttiin pitämään kiinni. Saksassa puun keskikasvu on ylittänyt vuotuiset hakkuut yli sadan vuoden ajan. Maa nousi metsien hävityksen tilasta Euroopan unionin johtavaksi metsämaaksi. FAO tilastoi 2015 Saksan metsien kasvavan puun määräksi 3663 miljoonaa kuutiota.

Meillä tapahtui sama lohkometsätalouden kehitys, tosin hieman viiveellä.

Senaatti kutsui vuonna 1858 saksalaisen ylimetsänhoitaja Edmund von Bergin arvioimaan metsämme. Hän tiivisti matkakertomuksensa: ”Metsän hävittämisessä suomalaiset ovat tuiki taitaviksi oppineet.”

Von Bergin raportti käynnisti metsätaloutemme suuren muutoksen. Metsähallitus perustettiin 1859. Vuonna 1886 senaatti saneli lailla: ”Metsää älköön hävitettäkö.” Lohkometsätalous yleistyi 1900-luvun puolella, ensin valtion metsissä ja sotien jälkeen yksityismetsissä.

Lopputulos oli Saksaan verrattava. Nousimme EU:n neljänneksi metsämaaksi (Saksan, Ruotsin ja Ranskan jälkeen). Vuonna 2015 meillä oli kasvavaa puustoa 2320 miljoonaa kuutiota.

Kun lohkometsätalouden satavuotiset näytöt ovat näin musertavia niin Saksassa kuin Suomessa, onko talousmetsien jatkuvalla kasvatuksella enää mahdollisuuksia?

Metsien kasvu- ja tuotostiede kehittyi 1900-luvun loppupuolella tietokoneiden myötä. Pystymme nyt ohjeistamaan jatkuvan kasvatuksen vuosihakkuut niin, että ne eivät ylitä metsän vuosikasvua.

Itä-Suomen yliopiston professori Timo Pukkala on osoittanut, että optimaalisesti hakaten jatkuvan kasvatuksen metsässä yltää vähintään samaan puun kasvuun ja hakkuumäärään kuin lohkometsätaloudessa. Kasvuopillisesti jatkuva kasvatus ja lohkometsätalous ovat tänään tasavertaisia.

Talousopillisesti, euroina laskien tasavertaisuutta ei ole. Perussyyhän tämän päivän avohakkuisiin on, että ne ovat taloudellisin tapa metsänkasvattajalle myydä puuta ja teollisuudelle hankkia puuta.

Nykyiset metsäkoneet on kehitetty lohkometsätalouteen ja erityisesti paljon kerralla puuta antaviin avohakkuisiin. Kun näillä koneilla siirtyy jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin, puun kasvattajaa uhkaa puun myyntihinnan pudotus.

Meillä jatkuvan kasvatuksen hakkuita on ollut vielä niin vähän, että niiden hinnoittelua ei ole tilastoitu. Hinnan pudotuksen tasoa kuvaavat lohkometsätalouden myyntitaksat.

Kun keväällä 2018 myi avohakkuun kuusitukkia, sai 65 euroa kuutiolta. Kun myi kasvatushakkuissa poimittua kuusitukkia, sai 53 euroa. Ensiharvennuksessa harvakseltaan poimittuna kuusitukista sai 43 euroa kuutiolta. Näin arvioiden tukkipuun myyntihinta putoaa noin 20 prosentilla, kun siirtyy avohakkuusta poimintahakkuuseen.

Talousmetsien avohakkuista luopuminen on rahallisesti sitä luokkaa, että yhteiskunnan on tultava vastaan. Metsähallituksen osalta ratkaisu on yksinkertainen. Eduskunta voi pudottaa tarvittavalla euromäärällä metsähallitukselleen vuosittain asettamaa tulostavoitetta.

Yksityismetsien osalta ongelma on monimutkaisempi. Miten tukea metsätilojen pitkän ajan talousmuutosta?

Rahoitukseen voisi ottaa mallia 1960-luvulla kehitetystä metsänparannuslainasta. Siirtymä jatkuvaan kasvatukseen on samanlainen, pitkään kustannuksia aiheuttava toimenpide kuin 1900-luvun jälkipuoliskolla, metsänparannuksen lainoilla rahoitettu suometsien ojituksemme.

Myyntipuun hintaeroa tasaava jatkuvan kasvatuksen lainoitus voisi olla osa Metsämaa Suomen tukipakettia, hieman muiden tukiaisten tapaan. Metsänparannusten tapaan laina-aika voisi olla 35 vuotta, missä ensimmäiset 5-10 vuotta olisivat vapaavuosia. Tuki olisi pääosaksi korkotukea.

Lainan vakuus olisi vahvin minkä pankkitalous tuntee: maa itse. Lainojen myöhempi, vuotuinen takaisinmaksu sopisi jatkuvaan kasvatukseen – ja jatkuvasti tuloa tuoviin hakkuisiin. Myyntipuun virta metsätaloudessamme pysyisi vakaana, jopa kiihtyisi. Se sopisi vahvasti nousevalle biotaloudelle.

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.