Puheenvuoro: EU:n ympäristöpolitiikka vaikuttaa jokaisen suomalaisen arkeen

Mervi Mustakallio

Maria Blässar

Luonto tuottaa ihmiskunnalle ruoan, puhtaan veden ja energian – olemassaolomme perustan. Se on myös tärkeä osa kulttuuriamme ja identiteettiämme. Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin uhattuna ja lajeja katoaa kiihtyvään tahtiin.

Viimeisimmät uutiset Ranskasta kertovat peltolintujen määrän romahduksesta, mikä saattaa johtua hyönteisten häviämisestä. Hyönteiset puolestaan huolehtivat kasvien pölyttämisestä. Jos pölyttäjät häviävät, loppuu ruoka myös ihmisiltä.

Syypäänä monimuotoisuuden katoamiseen pidetään lähinnä ihmisen omaa toimintaa – tehomaataloutta, saasteita ja ilmastonmuutosta. Ihmisen ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonekaasupäästöjä. Suomessa niin sanottu ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 11. huhtikuuta. Jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa.

EU tavoitteena on siirtyä vähähiilidioksidiseen, kestävään talouteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. EU onkin edelläkävijä ympäristölainsäädännössä ja EU:n ympäristönormisto kattaa jo lähes kaikki ympäristöön olennaisesti vaikuttavat toiminnot.

Suomen ympäristölainsäädäntö perustuu suureksi osaksi EU-normistoon ja sillä on suora vaikutus jokaisen ihmisen elämään. EU-lainsäädännöllä määritetään esimerkiksi raja-arvot ilman ja veden epäpuhtauksille tai sille kuinka suuri osa jätteistä pitää kierrättää.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keinot jätetään kunkin jäsenmaan itsensä ratkaistavaksi. Tällä tavalla otetaan huomioon jäsenmaiden eroavuudet ja kannustetaan innovaatioihin. EU-lainsäädännöstä päättävät yhdessä jäsenmaiden neuvosto ja Euroopan parlamentti. Äänestäessään Euroopan parlamentin vaaleissa jokainen meistä äänestää myös ympäristöpolitiikasta.

Kansalaisille näkyvin osa EU:n ympäristönsuojelua lienee Natura 2000 -verkosto. Se on maailman laajin suojelualueiden verkosto, joka tarjoaa elintärkeää suojaa uhanalaisimmille lajeille ja luontotyypeille.

Verkostolla on suuri taloudellinen merkitys: hyötyjen rahallinen arvo on arviolta 200–300 miljardia euroa vuodessa eli 2–3 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Natura 2000 ei ole vain luonnonsuojelualueiden verkosto, vaan tavoitteena on, että ihmiset ja luonto toimivat parhaiten toistensa kumppaneina. Taloudellinen toiminta ei ole kiellettyä, vaan Natura-alueilla pyritään varmistamaan se, että arvokkaiden lajien ja luontotyyppien suojelua kunnioitetaan.

Pelkät suojelualueet eivät kuitenkaan riitä pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden vähenemistä ja lajien katoamista. Tarvitaan täydellistä asennemuutosta ja siirtymistä vihreään talouteen, jossa talouskasvu ei johda luonnon resurssien ylikäyttöön.

Komission laatima vuotuinen kasvuselvitys tunnistaa ympäristökestävyyttä parantavien investointien mahdollisuudet lisätä tuottavuutta kaikilla talouden aloilla. Niillä voidaan parantaa resurssitehokkuutta ja supistaa tuotantokustannuksia samalla kun ne vähentävät ulkoisia kustannuksia ja vaikutuksia. EU:n kiertotalouden toimintaohjelma pyrkii pidentämään tuotteiden elinkaarta mahdollistamalla muun muassa uudelleenkäytön ja kierrätyksen.

Tuore EU:n jätelakipaketti nostaa myös Suomen osalta yhdyskuntajätteen kierrätysvelvoitetta ja laajentaa eri materiaalien kierrätystä tulevaisuudessa. Jätteestä tulee siis resurssi ja jätteiden syntymisen ehkäiseminen, ekosuunnittelu ja materiaalien uudelleen käyttäminen voivat tuoda EU-alueen yrityksille merkittäviä säästöjä, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja luoda satoja tuhansia työpaikkoja.

EU:n tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että myös EU:n budjetti edistää kestävän kehityksen kaikkia kolmea – taloudellista, ympäristöön liittyvää ja sosiaalista – ulottuvuutta. Tuleva monivuotinen rahoituskehys ja yhteinen maatalouspolitiikka ovat tässä keskeisessä asemassa.

Tulevaisuuden kilpailukyky riippuu kyvystä kehittää kestäviä ja resurssitehokkaita toimintamalleja. Suomi on EU:n innovaatiovertailussa kärkisijoilla. Suomalaisilla toimijoilla pitäisi siis olla kaikki mahdollisuudet menestyä siirryttäessä lineaarisesta kasvun mallista kestävämpään toimintaan, ei vain yritysmaailmassa vaan myös maa- ja metsätaloudessa. EU:n sisämarkkinoiden ansiosta kaikkia EU:ssa toimivia yrityksiä koskevat samat vaatimukset. Luonnon ja kansalaisten lisäksi myös suomalaiset yritykset ja talouselämä voivat siis hyötyä kunnianhimoisesta ympäristöpolitiikasta.

21. toukokuuta vietetään Natura 2000 -päivää.

Kirjoituksessa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta Euroopan komission virallista kantaa.

Mervi Mustakallio on johtava hallintovirkamies Euroopan komission ympäristöasioiden pääosastossa ja Maria Blässar apulaispäällikkö Euroopan komission Suomen-edustustossa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

höpö höpö juttu
Juuri niin, EU:n ympäristöpolitiikka vaikuttaa jokaisen suomalaisen arkeen..siitä tulee kalliinpaa!
Mitä sitte tähän väittämään tulee, niin se on sitä itseään..eli täyttä sontaa.
Suomessa niin sanottu ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 11. huhtikuuta. Jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa.
Mikäli kaikki eläisivät kuten suomalaiset, niin luonnonvarat riittäisivät erittäin hyvin. Asukastiheys Suomessa on noin 15,5 asukasta neliökilometriä, sama suhde Kiinassa tarkoittaisi 148 miljoonaa kiinalaista nykyisen 1,3 miljardin sijaan, afrikkalaisia olisi vajaa 600 miljoonaa, intialaisia noin 50 miljoonaa ja EU:n alueella asuisi 67 miljoonaa ihmistä.
Kulutus sinänsä ei ole suurin ongelma, vaan se että kuluttajia on liikaa, mutta sille ei aiota tehdä yhtään mitään!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kierrätyksestä
On ihan hyvä, että EU korostaa kierrätysten merkitystä. Mutta on eriteltävä tavaroiden ja aineiden sopivuutta kierrätykselle. Metallit ovat ilman muuta tärkeitä kierrätettäviksi, ja samoin lasi, sillä lasijätteillä on myös se puoli, että jos lasipaloja joutuu jätteistä täytemaahan, jota sitten käytetään puutarhojen ja nurmikoiden parantamiseen, on kiusallista, jos tällaisessa maassa on lasipaloja. Sopimattomista kierrätysaineista ovat vaate- ja tekstiilimateriaali. On tuskin kannatettavaa luoda jätteistä vaate- ja tekstiilimateriaalia; mieluummin käyttää jätettä, kuten muutakin sekajätettä voimalaitosten polttoaineena. Jos puuvilla- ja villavaatteiden jätteistä valmistetaan uutta vaatemateriaalia, niin paljonko puuvillapellon puuvillasatoa ja lampaan villaa moinen valmistus korvaisi ja millaisin kustannuksin? Se olisi ainakin tutkittava. Jos maailman raaka-ainetilanne muuttuisi sellaiseksi, että peltoalaa ei pitäisi käyttää muiden kuin ruokakasvien viljelyyn, jotta ruoka riittää, niin asia on toinen. Samoin lihakarjan olisi silloin mentävä muunlaisen karjan edellä, joskin lammas tulee toimeen myös alueilla, joilla ei viljaa eikä rehukasveja voida viljellä eikä nautakarjaa laiduntaa.

Mitä tulee eläinten ja kasvien monimuotoisuuden vähenemiseen, josta paljon puhutaan, olisi mukava tietää enemmän, mistä eläimistä ja kasveista on kysymys. Pelkkä yleisluonteinen valittelu ei paljon ihmisten asenteita muuta. Ovathan ainakin suuret ja voisi sanoa erityisen tärkeät eläimet suojeltu niiden maiden toimesta, joiden eläinkuntaan sellaiset eläimet kuuluvat, melko onnistunein menetelmin. Niinpä norsunluun kauppaaminen on maailmanlaajuisesti kielletty norsujen pelastamiseksi ihmisten pahanteolta, samoin sarvikuonon, ja monia muita eläimiä, suojellaan salametsästäjiltä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.