Suomen on aika päivittää EU-linjauksiaan

PUHEENVUORO

Sture Fjäder

Lähestymme Euroopan unionin supervuotta 2019. Silloin Iso-Britannia eroaa EU:sta, pidetään Euroopan parlamentin vaalit ja uudet komissaarit astuvat virkaansa. Syksyllä 2019 koittaa Suomen puheenjohtajuuskausi ja komissio julkaisee monivuotisen toimintaohjelmansa, joka on käytännössä EU:n hallitusohjelma.

Ensi vuoden eduskuntavaalien merkitys EU-asioissa on tärkeä. Niiden yhteydessä nimittäin päätetään tosiasiassa Suomen Eurooppa-linja. Puolueiden puheenjohtajat ovat eduskuntavaaleissa ehdokkaita pääministeriksi, joka on edustajamme EU-maiden valtionjohtajien Eurooppa-neuvostossa. Tuleva hallitusohjelma paaluttaa Suomen linjaa.

Meidän on pian aloitettava keskustelu siitä, millaisen Euroopan haluamme Euroopan parlamentin vaalien ja komission vaihtumisen jälkeen. Tästä pitäisi tulla yksi keskustelun pääaihe myös edustakuntavaaleissa.

Suomen EU-linjaa pitää arvioida ja päivittää useasta syystä.

Akava ja muut Suomen työmarkkinajärjestöt julkaisivat viime vuonna yhteisen EU-linjauksen, jonka mukaan tarvitsemme aktiivisempaa Eurooppa-politiikkaa. Suomen ei tule jättäytyä unionin reunavaltioksi, jolloin menettäisimme vaikutusvaltaa ja etumme kärsisivät. Tämän linjauksen jälkeen hallituksen EU-politiikka on muuttunut vireämmäksi, mutta miten turvaamme sen aktiivisuuden vastaisuudessakin?

Toiseksi keskustelu EU:n toiminnan kehittämisestä on viime vuosina jäänyt liikaa kahden tahon varaan. Populistiryhmille ”kehittäminen” tarkoittaa unionin alasajoa, mistä kärjistynein esimerkki on brexit. Tosiasia on, että heikko EU merkitsee heikkoa Suomea. Ja vahva EU tarkoittaa vahvaa Suomea. Tätä Akava painottaa EU-vaalitavoitteissaan. Vaikutusvaltamme esimerkiksi meneillään olevissa kauppasopimuskiistoissa ja ilmastoneuvotteluissa kulkee unionin kautta.  

Varsinaisesta visioinnista ja uusien ideoiden kehittämisestä on viime aikoina vastannut vaarallisen yksin Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Maailma muuttuu nopeasti. Jos EU ei kulje kehityksen kärjessä, seuraus on hiipuminen ja taantuminen. Suomessa tulisi käydä keskustelua siitä, miten EU saadaan todella liikkeelle. Tämä ei tarkoita luetteloa asioista, joita emme toivo, vaan selkeää näkemystä EU:n tulevasta suunnasta.

Käytännön esimerkkinä tästä on juuri alkaneet neuvottelut EU:n monivuotisesta budjetista. Pidämmekö unionin budjetin lähtökohtana, että se jää edelleen pääosin vanhoja rakenteita ylläpitäväksi tukien jakelijaksi vai panostammeko kasvuun ja tulevaisuuteen?

Tästä tai komission esittämistä uusista EU-budjetin rahanlähteistä, kuten muoviverosta, ei ole Suomessa yhtenäistä näkemystä. Mutta vanhan unionibudjetin painopisteet ja rahanlähteet kaipaavat nyt uudistamista.

Meidän on myös luotava näkemykset siitä, miten meneillään olevaa suotuisaa taloussuhdannetta käytetään hyväksi. Kaikkien EU-jäsenvaltioiden taloudet kaipaavat lisää uudistuksia. Ne on saatettava vakaan kasvun, ei velkavetoisen kasvun tielle. Talous- ja rahaliittoa on paras vahvistaa olosuhteiden ollessa otolliset, eli nyt. Suomessa tai toisenlaista linjaa EMU:n kehittämiseen kannattaneissa maissa ei pidä linnoittautua omaan näkökulmaan, vaan hakea yhteiseen etuun perustuva ratkaisu.

Tässäkin on kansallisen keskustelun paikka. Vahvaa taloutta, toimivaa talous- ja rahaliittoa sekä yhteisvastuuta, joka koskee muuta kuin velkoja, tarvitsevat kaikki.

Suomessa on aloitettu puolueiden välillä vuoropuhelu EU-puheenjohtajuuskautemme painopisteistä. Vuoropuheluun toivottavasti otetaan mukaan kansalaisyhteiskunta. Mallia voimme ottaa Virosta, joka käytti syksyn 2017 puheenjohtajuuttaan menestyksellä maabrändäykseen. Digi-Viron tuntevat kaikki.

Suomen tulee valita vahvuuksiinsa perustuva teema. Akavan mielestä oivallinen vaihtoehto olisi osaaminen. Suomi tunnetaan osaamisen kärkimaana, ja EU tarvitsee mittavan osaamishypyn, jotta kykenemme säilyttämään nykyisen eurooppalaisen elämänmallin.

Loppukesästä Turussa pidetään kansallinen Eurooppa-foorumi, josta toivomme ideamoottoria tulevaisuutta luotaavaan EU-keskusteluun.

Kirjoittaja on Akavan puheenjohtaja.

Jutusta poistettu liitetyn kuvan vanha, eri juttuun liittynyt kuvateksti kello 12.31.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Näinkö se menee
Voi tulla kolmas suurempi jytky,jolloin nykyiset suurpuolueet kutistuvat,mutta meillähän on niin tehokas hallinto,joka pystyy vaikka puolessa vuodessa valmistamaan EU/euroeron raamit ja Suomi voi puheenjohtajuuskaudellaan ilmoittaa eroistaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.