Sairaanhoitajien osaamisen tutkimus – ajankohtaista koko Euroopassa

Alio

Leena Salminen
Helena Leino-Kilpi

Sairaanhoitajat ovat suurin terveydenhuoltohenkilöstön ammattiryhmä, jonka osaamisella on suuri merkitys potilaiden hoidossa. Euroopassa on laskettu olevan noin kuusi miljoonaa sairaanhoitajaa (WHO 2015).

Yhteiskunnalliset muutokset, väestön ikääntyminen, lisääntyvät krooniset sairaudet, hoidossa käytettävän teknologian ja digitalisaation lisääntyminen sekä tehtävien siirrot lääkäreiltä sairaanhoitajille asettavat sairaanhoitajien osaamiseen uusia vaatimuksia. Sote-uudistus vaatii myös sairaanhoitajilta aiempaa laajempaa ja monipuolisempaa osaamista.

Samanaikaisesti meillä ja lähes koko Euroopassa on pulaa sairaanhoitajista ja etenkin nuoret sairaanhoitajat jättävät alan melko pian työuran alettua.

Sairaanhoitajien rooli tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa korostuu niin perinteisessä sairaalaympäristössä kuin pitkäaikaishoitotyössä ja avoterveydenhuollossa. Tähän yhdistyy tarve hillitä terveydenhuollon menojen kasvua.

Sairaanhoitajat työskentelevät yhä useammin itsenäisesti suorissa potilaskontakteissa ja ovat aiempaa enemmän vastuussa potilaan hoidosta. Moniammatillinen yhteistyö korostuu ja yhä suurempi osa työstä tehdään yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Suomalaiset sairaanhoitajaopiskelijat ovat arvioineet valmistumisvaiheen osaamisensa melko hyväksi. Suomen sairaanhoitajaliiton ja Hoitotyön tutkimussäätiön julkaiseman selvityksen perusteella jo työelämässä olevien sairaanhoitajien osalta näyttöön perustuvassa toiminnassa on kuitenkin kehittämisen varaa. Muualta saatu tutkimustieto asiasta on ristiriitaista.

Sairaanhoitajien koulutusta Euroopassa säätelevät yhteiset EU-direktiivit, joiden perusteella koulutuksen tulisi olla yhteneväistä. Koulutuksen toteutus kuitenkin vaihtelee. Suuressa osassa maita koulutus tapahtuu yliopistoissa tai, kuten Suomessa, ammattikorkeakouluissa. Ruotsissa on mahdollisuus suorittaa yliopistossa maisteritasoinen tutkinto anestesiahoitotyössä, kun taas omassa maassamme kyseisellä alueella ei ole lainkaan sairaanhoitajille erikoistumis- tai jatkokoulutusmahdollisuuksia.

Sairaanhoitajien tasavertainen osaaminen on tärkeää EU:n alueen työvoiman liikkuvuuden kannalta. Liikkuvuus on hoitotyössä suurta. Esimerkiksi Espanjassa on ylitarjontaa sairaanhoitajista ja Suomessa hoitajista on osittain pulaa. Kotoutuminen ei kuitenkaan aina suju helposti. Usein hoitajat palaavatkin takaisin kotimaahansa.

On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä EU:ssa tarvitaan vähintään miljoona uutta sairaanhoitajaa. Tarve on erittäin suuri ottaen huomioon, että vuosittain valmistuu vain noin 105 000 uutta hoitajaa. Työvoimapulaa lisää myös eläköityvien sairaanhoitajien suuri määrä. Hoitajien keski-ikä on 41-45 vuotta.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen laitos on käynnistänyt Suomen Akatemian rahoittamana eurooppalaisen nelivuotisen tutkimushankkeen, jossa arvioidaan valmistuvien sairaanhoitajien osaamista ja seurataan osaamisen kehittymistä uran alkuvuosina. Ajanjakso siirryttäessä koulutuksesta työelämään on havaittu erityisen merkittäväksi osaamisen kehittymisen ja alalla pysymisen kannalta.

Tämän tyyppistä kansainvälistä vertailu- ja seurantatutkimusta ei ole aiemmin Euroopassa toteutettu. Osaamisen tason arvioinnin lisäksi tutkimuksessa selvitetään koulutukseen ja kliiniseen harjoitteluun liittyviä tekijöitä, sairaanhoitajien tulevaisuuden orientaatiota, toimintaa potilaiden kanssa sekä ammattietiikkaa.

Tutkimushankkeessa mukana ovat Suomi, Espanja, Irlanti, Islanti, Liettua ja Saksa.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien uudistuminen edellyttää perustakseen tutkimustietoa. Analysoimalla terveydenhuollon suurimman ammattiryhmän, sairaanhoitajien, osaamista siirryttäessä koulutuksesta työelämään voidaan löytää tämän vaiheen kannalta keskeiset osaamis-, koulutus- ja organisatorisia tekijät.

Leena Salminen on dosentti ja yliopistonlehtori Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella ja vastaa terveystieteiden opettajankoulutuksesta. Helena Leino-Kilpi on hoitotieteen professori ja hoitotieteen laitoksen johtaja Turun yliopistossa, vieraileva professori Dublinin yliopiston Trinity College -yksikössä sekä sivutoiminen ylihoitaja TYKS:ssa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Sairaanhoitajien " nöyrryttävä" enemmän.
Taas on kuilu iso hoitotieteen ja käytännön välillä. Rouvat ovat jääneet 70-luvulle jolloin sairaanhoitajalla oli vielä rikkaat miehet ja työ oli harrastus. Tänään sairaanhoitajat siivoavat ja joutuvat lääkärien mielivallan alle. Lääkärit kun väsyvät pitkiin päiviin rahan ahneuksissaan. Attendot takovat rahaa sijoittajille. Vanhuksilta menee elinikäiset säästöt. Tutkimukselle on aivan toisenlainen tilaus.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Niille ei riitä mikään!
Suomalaisten sairaanhoitajien pitää pystyä tekemään työnsä myös ruotsiksi.

Seinäjoella pantiin sairaanhoitajat ruotsin kielen kertauskurssille, koska kielitaito ei riittänyt Vaasasta tuleville potilaille. Nyt valitetaan ensihoitohenkilökunnan kielitaidosta!

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.