Perjantai 20.10.2017Kauno, Kasperi, Jesper, Jasper

Älypuhelimesta ratkaisu eteisvärinän tunnistamiseen?

ALIO

Juhani Airaksinen

Tero Koivisto

Ainakin viidennes aivoinfarkteista on eteisvärinän aiheuttamia. Tässä suhteessa ongelmallista on se, ettei eteisvärinä aina aiheuta mitään tunnistettavia oireita. Silloin rytmihäiriö jää usein diagnosoimatta ja aivoinfarkteilta suojaava antikoagulaatiohoitokin jää luonnollisesti aloittamatta. Pahimmassa tapauksessa eteisvärinän diagnoosi tehdään vasta silloin, kun potilas on jo sairastunut aivoinfarktiin.

Ongelman suuruutta kuvaa tutkimuksemme, jonka mukaan joka viidennellä aivoinfarktipotilaalla eteisvärinä diagnosoitiin vasta aivoinfarktin hoidon yhteydessä – siis vasta kun rytmihäiriö aiheuttaa pysyvää invaliditeettia.

Aivoinfarktin vaaran kannalta ei näytä olevan juurikaan merkitystä sillä, onko eteisvärinä kohtauksittainen vai pysyvä, saati oireita aiheuttava tai oireeton. Vähäisten tai puuttuvien oireiden takia arvellaan Suomessa olevan kymmeniä tuhansia diagnosoimattomia eteisvärinäpotilaita – pääosa heistä hyväkuntoisia keski-ikäisiä tai ikäihmisiä.

Tämän riskiryhmän seulonnan kannalta on ongelmallista se, että rytmihäiriö ilmenee usein alkuvaiheessa vain lyhytkestoisina kohtauksina, jotka toistuvat epäsäännöllisin väliajoin. Niinpä yhtenäistä seulontakäytäntöä on hankala toteuttaa rytmihäiriödiagnoosin tekemiseksi.

Yksinkertaisin tapa oireettoman eteisvärinän seulontaan on säännöllinen omaehtoinen pulssin tunnustelu. Pulssin tunnustelu ei kuitenkaan onnistu kaikilta ja omien selvitystemme mukaan motivaatio säännölliseen pulssinmittaukseen hiipuu vähitellen ensimmäisten kuukausien innostuksen jälkeen.

Erilaisia teknisiä sovelluksia on pyritty kehittämään seulonnan avuksi. Nykyaikaiset verenpainemittarit tunnistavat kohtuullisen hyvin eteisvärinän verenpaineen mittauksen aikana.

Älypuhelimeen perustuvia ratkaisuja on myös kehitetty. Nämä voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: ratkaisuihin, jotka vaativat älypuhelimen lisäksi lisäosan, ja sellaisiin, jotka tarvitsevat vain älypuhelimeen ladattavan sovelluksen.

Näistä jälkimmäinen ratkaisumalli on helposti monistettavissa ympäri maailmaa. Tyypillisesti tällainen sovellus mittaa pulssia älypuhelimen kameran avulla esimerkiksi sormenpäästä. Näennäisesti helppo mittaus on kuitenkin käytännössä osoittautunut melko epäluotettavaksi kohderyhmässä.

Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitos ja Tyksin Sydänkeskus ovat vuodesta 2012 alkaen tutkineet eteisvärinän tunnistamista erilaisten teknisten menetelmien avulla, joissa sähköistä toimintaa on rekisteröity perinteisellä EKG:lla ja mekaanista toimintaa kiihtyvyysanturin avulla rintakehältä. Tavoitteena on ollut kehittää yksinkertainen eteisvärinän seulontaan soveltuva mittausmenetelmä.

Kiihtyvyysanturin antama signaali osoittautui yllättävän korkealaatuiseksi, joten päätimme ottaa riskin ja keskittää pääosan tutkimuksesta kiihtyvyysanturiin. Ensimmäisessä hankkeessa (AF-DETECT) tutkimme rytminsiirtoon tulevia eteisvärinäpotilaita, jolloin oli mahdollista mitata samalta henkilöltä eteisvärinäsignaali sekä rytminsiirron jälkeinen normaali rytmi. Onnistuimme tekemään erottelun pelkästään kiihtyvyysanturiin perustuvalla tekniikalla.

Kehitetyn älypuhelinsovelluksen kykyä tunnistaa eteisvärinä on nyt arvioitu laajoissa ja edelleen jatkuvissa potilastutkimuksissa. Ensimmäiset tutkimustulokset esitettiin vuonna 2016 Roomassa pidetyssä Euroopan Kardiologikokouksessa, jossa tutkimuksemme sai laajaa kansainvälistä huomiota. Näyttää siltä, että tutkimustyön perusteella kehitetty koneoppimisalgoritmi pystyy päättelemään luotettavasti, onko potilaalla eteisvärinä vai ei.

Kehitteillä oleva älypuhelinsovellus olisi erittäin kustannustehokas ja helposti saatavilla oleva tapa tunnistaa eteisvärinä. Lopullinen eteisvärinädiagnoosin varmistus tehdään perinteisellä EKG-rekisteröinnillä lääkärin vastaanotolla.

Juhani Airaksinen on Turun yliopistollisen keskussairaalan sydänkeskuksen toimialuejohtaja ja Tero Koivisto projektipäällikkö Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitoksella.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.