Maanantai 18.12.2017Aapo, Aappo, Rami

Kunniaan liittyvät rikosepäilyt ja tulkkauksen haasteet

ALIO

Satu Lidman

Sinituuli Suominen

Suomessa valtaosa kunniaan liittyvän väkivallan teoista jäänee piiloon. Myös esitutkintaan päätyneiden rikosepäilyjen käsittely on ongelmallista erityisesti silloin, kun yhteinen kieli puuttuu. Tulkin kielitaito ei silti yksin riitä takaamaan esitutkinnan laatua tältä osin, sillä kyse on myös kulttuurin tulkkauksesta.

Tulkin sukupuolella ja taustalla voi olla keskeinen merkitys siihen, millaisena kertomus välittyy poliisille. Naisille voi olla vaikeaa puhua puolison tekemästä väkivallasta ja seksuaalisesta väkivallasta, mikäli tulkki on mies tai kuuluu samaan yhteisöön. Valtasuhteet voivat näin estää tapahtumia välittymästä totuudenmukaisesti.

Lisäksi väkivaltaa kokeneen luottamus viranomaisiin voi olla heikko, mikäli hänellä on aiemmasta kotimaastaan huonoja muistoja poliisista. Jos uhri ei esitä vaateita ja näyttö on puutteellista tutkinta vaarantuu.

Tulkkaus voi osaltaan vaikeuttaa väkivallan tunnistamista poliisissa, mikäli tulkki ja tulkattava jakavat samankaltaisen ymmärryksen kulttuurisesti perustellusta väkivallasta. Esimerkiksi tyttöjen sosiaalisten suhteiden rajoittaminen saattaa tuolloin kääntyä vanhempien velvollisuuksiin kuuluvaksi suojelemiseksi ja jopa fyysinen väkivalta voidaan ymmärtää oikeutetuksi.

Omasta taustastaan johtuen tulkki saattaa tahattomastikin käyttää sanavalintoja, jotka hämärtävät tapahtumien rikosluonnetta. Siksi poliisia on koulutettava paremmin ”haistamaan” tilanteet, joissa esimerkiksi pahoinpitelyyn vaikuttavat kulttuuriset ja sukupuolittuneet käsitykset naisten ja miesten kunniallisesta käytöksestä. Tämän tulee johtaa kulttuurisensitiiviseen esitutkintaan, jossa tapahtumat selvitetään mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tulkinnanvaraisuuden riskit tiedostetaan.

Vaikka rikosepäilyn tutkintaa seuraisivatkin syyte ja tuomio, saattaa väkivallan uhka jatkua siihen liittyvän yhteisöllisyyden vuoksi kun viranomaiskontakti ja tulkkaustilanteessa välittynyt tieto tulee ilmi yhteisölle. Asianosaisten taustasta huolimatta epäiltyyn rikokseen ei tosin välttämättä liity kunniatematiikkaa, mutta poliisin on osattava puntaroida tätä mahdollisuutta.

Kunniamotiivi ei vaikuta rikosnimikkeeseen eikä rangaistusasteikkoon, mutta sen tiedostaminen on oleellinen osa esitutkinnan laatua. Yhteisön mahdollisesti harjoittama kontrolli voi vaikuttaa sekä uhrin kertomukseen että hänen turvallisuuteensa.

Euroopan neuvoston ns. Istanbulin sopimus ja rikosuhridirektiivi korostavat kunniakäsitysten motivoimien rikosten sukupuolittuneisuutta. Uhrit tarvitsevat erityistä tukea ja suojelua myös rikosepäilyä selvitettäessä. Uudistunut esitutkintalaki velvoittaa poliisia huolehtimaan entistä paremmin asianomistajan oikeuksista, kuten laadukkaasta tulkkauksesta. Esitutkintaviranomaisten on myös määrättävä tehtävään uusi tulkki, mikäli asianosaisen oikeusturva sitä edellyttää.

Sekä poliisi että tulkit tarvitsevat lisää koulutusta kunniaan liittyvän väkivallan tuomista haasteista esitutkinnalle. Tällä hetkellä ilmiön tunnistaminen ja huomioiminen ylipäätään on puutteellista, kuten käy ilmi myös Ihmisoikeusliiton vuonna 2016 julkaisemasta selvityksestä.

Erityisesti harvinaisissa kielissä sopivan tulkin löytäminen ei ole helppoa eikä aina voida käyttää ammattitulkkia. Tehtävään määrätään tuolloin henkilö, jolla katsotaan olevan riittävät taidot. Kunniaan liittyvän väkivallan esitutkinnassa on kuitenkin voitava taata samanlainen oikeusvarmuus kuin muissakin väkivaltarikoksissa. Ammattimaisesti toimivalla, sekä oikeuskieleen että tulkattavan kulttuuriin perehtyneellä tulkilla on keskeinen rooli asianosaisten oikeusturvan kannalta.

FT Satu Lidman on dosentti ja Sinituuli Suominen oikeusnotaari Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.