Vähäsuolainen Itämeri uhkaa muuttua makeaksi järveksi, eikä kukaan tiedä millainen ketjureaktio siitä seuraa

Marttiina Sairanen
Professori Veijo Jormalainen on viihtynyt Saaristomeren rannalla hyvin. Kuopiolaislähtöiselle Jormalaiselle Saaristomeri vaikutti tutulta heti aluksi. Siinä on jotain samantapaista kuin kotona Savon isoilla järvillä, vaikka eliöstö onkin erilaista.
Professori Veijo Jormalainen on viihtynyt Saaristomeren rannalla hyvin. Kuopiolaislähtöiselle Jormalaiselle Saaristomeri vaikutti tutulta heti aluksi. Siinä on jotain samantapaista kuin kotona Savon isoilla järvillä, vaikka eliöstö onkin erilaista.

Päivi Ojanperä

Itämerestä on totuttu kuulemaan vain murheellisia uutisia. Nyt ei silti heti aleta keittää leväpuuroa. Sen sijaan hypätään ensin aikakoneen kyytiin, sillä tulevaisuus on Itämerellä jo ny...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa TS Digi
1 kk maksutta.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Muutosten vauhti Itämerellä on hidas
Asiallinen visio! Hienoa, että saadaan myös tieteellistä tietoa eikä aina propagandaa, jossa asiayhteydet kiistetään. Itämeri ei vielä ole makeutunut vaikka näinkin näkee väitettävän. Uusimpien tutkimusten mukaan suolapulssien tulofrekvenssissä ei ole tapahtunut isoja muutoksia. Johtopäätökset ovat silti selvät: ilmastonmuutoksen seurauksena Itämeren ekosysteemi muuttuu. Sisäinen kuormitus on suurin tekijä rehevöitymiskehityksessä ja sitä voidaan vähentää vain vähentämällä ulkoista, ennen kaikkea maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta. Muutokset parempaan kestävät silti vuosikymmeniä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Muutosten vauhti Itämerellä on hidas
Maatalouden aiheuttamalla ravinnekuormituksella ei ole mitään merkitystä Itämeren tilaan koska sisäisellä kuormituksella on ihan oma prosessinsa johtuen pohjan hapettomuudesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Muutosten vauhti Itämerellä on hidas
"Näin se menee" vetelee mutkat suoraksi ja sortuu tieteellisen tutkimuksen vääristelyyn.

Tämän kesän rehevöitymiskeskustelussa on palattu 80-luvulla. Tätä muutosta on vauhdittanut Matti Lappalaisen teesivalikoima, joka alittaa tieteen rimat, mutta silti niistä tuli väitöskirja. Näiden väittämien mukaan maataloudella ei ole mitään merkitystä ja kaikki ongelmat ratkeaa, kun laitetaan tarpeeksi iso pumppu Itämeren syvänteisiin. Onneksi tämä on teknisesti ja taloudellisesti mahdotonta. Jos syvänteiden vettä onnistuttaisiin sekoittamaan pohjia myöten, tulisi alusvedestä mahdoton määrä ravinteita pinnalle. Seurauksena olisi ennen näkemättömät sinilevä ym. muut leväkukinnot.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Muutosten vauhti Itämerellä on hidas
"Kaiutin" se vasta näyttää vetelevän roimasti mutkat suoraksi kun ei näytä tietävän mitä se hapettaminen tarkoittaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Muutosten vauhti Itämerellä on hidas
"Kipsin myyjien teesivalikoima" nimimerkin kannattaisi perehtyä Lappalaisen vesipumppujen toimintaperiaatteisiin. Niillä johdetaan hapekasta päällysvettä kohti pohjaa hapen lisäämiseksi hapettomaan alusveteen. Valitettavasti seurauksena pääsääntöisesti on ravinteikkaan alusveden sekoittuminen tuottavaan kerrokseen ilman että se merkittävästi hapettuu.

Itämeren syvänteiden hapettamisesta on tehty energia- ja kustannuslaskelmia. Energiaa moiset pumput veisivät ainakin 8 ydinvoimalan vuosituotannon verran ja kustannukset kaikkiaan nousisivat moniin kymmeniin miljardeihin. Ja saatavat tulokset olisivat siis pääosin negatiivisia meren kannalta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Patoaminen ?
No ei muuta kuin tukkimaan lisää Tanskan salmia, niin eiköhän se siitä !
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Näinhän se menee
Tutkijoiden kanta:Maatalouden piikkiin menee yhä 60–80 prosenttia rannikkovesien ravinnekuormituksesta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Näinhän se menee
Tutkijoiden kanta näyttää "vähän" vaihtelevan mutta kyllä Ympäristökeskuskin sen sentään myöntää että sisäinen kuormitus on se ravinnekuormitus ja muut on promilleluokkaa toki pisara meressä mutta ei kuitenkaan mitään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Näinhän se menee
Tutkijoiden kanta ei kovin paljon vaihtele, on vain Matti Lappalainen vastaan kaikki muut.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kalat
Kyllä sen huomaa,kun makean veden kaloja eksyy saaristomerelle
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
No...
Järvihän se on ollut ennenkin. Ja sitten taas meri. Ja välillä järvi. Ja sitten meri. Muutama tuhat vuotta aina kutakin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
vaihtelua on ollut koko ajan
Historiansa aikana Itämeren suolaisuus on vaihdellut makeavetisestä altaasta valtameren suolaisuuteen eikä maailmanloppua ole tullut, ei tule nytkään.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.