Torstai 17.8.2017Verneri

Ruoka, viini ja nautinto: Moniottelijan ruokailukuri
löystynyt vuosien mittaan

TS/Marttiina Sairanen<br />Hyvin maistuu Johannes Lahden tekemä ruoka myös Matias-pojalle.
TS/Marttiina Sairanen
Hyvin maistuu Johannes Lahden tekemä ruoka myös Matias-pojalle.

Oikeastaan tämä ruokavieras-sarjan juttu voitaisiin toteuttaa myös teemalla "missä hän on tänään?". Ainakin monia keski-ikäisiä tai sitä vanhempia lukijoita saattaisi kiinnostaa tietää, mitä lietolainen Johannes Lahti , 54, nykyään puuhailee. Muistattehan tuon lahjakkaan kymmenottelijan, joka ylitti vuonna 1976 Turussa järjestetyssä kilpailussa ensimmäisenä suomalaisena 8 000 pisteen rajan tuloksellaan 8 041. Hän myös edusti maatamme kaksissa olympiakisoissa sijoittuen kummassakin 11. sijalle. Plakkarissa on toki muutakin menestystä kuten SM-kultaa sekä hallimaailmanennätys. Mutta jos varsinainen urheilu-ura, joka alkoi 15-kesäisenä ja päättyi kolmekymppisenä vuonna 1982, antoi paljon, on se myös ottanut.

Turussa syntynyt Lahti nimittäin aloitti korkeushyppääjänä, mutta polvijänteen katkeaminen vei hänet jo parikymppisenä leikkauspöydälle. Maatessaan sairaalassa operaatiota odottamassa nuorukainen päätti siirtyä kymmenotteluun, ellei voisi enää täysillä keskittyä alkuperäiseen lajiinsa. Kolmen vuoden kuluttua lajinvaihdosta Lahti saavutti 10-ottelussa ensimmäisen Suomen ennätyksensä.

- Oikeastaan olin sittemmin kyllä tunnetumpi ulkomailla kuin kotimaassa, sillä muualla Euroopassa moniotteluita arvostetaan suuresti. Niitä pidetään yleisurheilun kuninkuuslajeina, Johannes Lahti myhäilee.

Vankka tankkaus

Jutustelun lomassa Lahti käy välillä tarkistamassa, josko uunissa muhivat broilerinkoivet jo olisivat syötävän kypsiä. Siitä päästäänkin juohevasti pohtimaan, minkälaista ruokavaliota ja ruokailutottumuksia noudatettiin Lahden aktiivisen urheilu-uran aikana. Ei ihme, jos polvet olivat kovilla, kun jo aamiaisella syötiin sisäfileepihviä salaatin kera ja samanmoisen tuhti ateria taas ennen iltapäivän harjoitteluja. Eikä iltakaan paastoten sujunut.

Tuolloin ravinto kuului osana harjoitteluun, jonka aikatauluun se nivoutui tarkasti suunniteltuna. Menestyäkseen piti syödä oikeanlaista ruokaa oikeaan aikaan ja pysyä erossa niin sanotusta roskaruuasta. Nykyään järjestys on hieman toisenlainen. Harjoitusten jälkeen nautitaan proteiinipitoista juomaa ja mennään kotiin syömään. Näin palautuminen alkaa jo harjoituspaikalla.

Johannes Lahti myöntää ruokailukurinsa löystyneen menneistä ajoista melkoisesti. Vaikka päivä ehkä alkaa kevyemmin ja pääateria painottuu illemmalle, tahtoo vyötärölle väkisinkin kertyä ylimääräistä pyöreyttä. Johtuneeko siitä, ettei mies hyljeksi ruuanlaitossa sen paremmin kermaa kuin voitakaan.

Nykyisin niin suosittuja urheilujuomia ei Lahden aktiiviaikoina tunnettu kuin yksi eikä alkoholia käytetty käytännöllisesti katsoen lainkaan.

- Jos aikoo urheilla tosissaan, ei sovi juopotella, Johannes Lahti painottaa kertoen samantien aiheeseen liittyvän pikku muisteluksen Ranskanmaalta.

- Bordeaux´ssa pidettiin 10-ottelun kutsukilpailu, jossa minäkin olin mukana. Isännät olivat järjestäneet osanottajille vierailun tunnetulle viinitilalle, jonka edustustilan pitkä pöytä oli täynnä erilaisia viinipulloja ja laseja. Ne jäivät kuitenkin koskemattomiksi, sillä seuraavan päivän kilpailun vuoksi urheilijat eivät tietenkään voineet maistella tarjottuja juomia.

Jo parin vuoden ajan vihoitellut akillesjänne pakotti Lahden aikoinaan lopettamaan aktiiviuransa. Se ei ollut helppo ratkaisu, vaikka pakon sanelema olikin. Seuraavan kymmenen vuoden ajan tuli kerran jos toisenkin mietittyä, mistä saisi elämään lisää sisältöä. Mutta ei Lahti tuolloin suinkaan täydelleen urheilusta erkaantunut. Hän työskenteli muun muassa 1980-luvulla runsaat kaksi vuotta valmentajana. Tällä hetkelläkin hänellä on neljä valmennettavaa: kolme seitsenottelijatyttöä sekä yksi kymmenottelijapoika. Yhteisiä harjoituksia on 3-4 kertaa viikossa ja päälle vielä juoksuharjoitukset.

Valmennettavista seitsenottelijoista paras, 17-vuotias nuori neito, kuuluu olevan maailmantilastossa ikäluokkansa 3-4 parhaan joukossa. Hyvin on Lahti siis taitojaan eteenpäin jakanut. Eikä vain muiden lapsille sillä hän valmentaa myös Liedon Parman nuoriin lupauksiin kuuluvaa poikaansa Joonasta , 11, joka puolestaan on jo kolmantena perättäisenä vuotena ikäluokkansa paras keihäänheitossa. Poika myös hiihtää, hyppää mäkeä ja pelaa jalkapalloa. Nuorempi veli Matias , 7, kiistää "harrastavansa" urheilua, mutta myöntää kyllä juoksevansa.

- Vaikka polvi odottaa tekonivelleikkausta, niin vielä tässä uskaltaa suositella nuorisolle urheilemista, Lahti vitsailee.

Piikikäs arvio

Aktiiviaikoinaan Johannes Lahti harrasti öljyvärimaalausta. Se oli rentouttava vastapaino tiukan kurinalaiselle urheilemiselle. Kerran sattui 10-ottelun lajipäällikkö piipahtamaan Lahden asunnolla ja näki siellä tämän maalauksia.

- Sinä olet kymmenen kertaa parempi taiteilija kuin kymmenottelija, vieras tokaisi. Lahti tunnustaa arvion kuulostaneen varsin loukkaavalta, vaikka se samalla merkitsikin tunnustusta hänen taiteellisille kyvyilleen. Hän kun sattui juuri tuohon aikaan olemaan lajissaan maailman rankinglistan kuutonen!

Entisiä 1970-luvun aikaisia urheilukavereitaan ja omaa valmentajaansa Lahti kuitenkin muistelee hyvällä. Vähintään kerran vuodessa soitellaan ja kaverukset tapaavat joka vuosi ex-urheilijoiden ikiomissa pikkujoulujuhlissa, joissa muistellaan antaumuksella menneitä kokemuksia ja elämyksiä.

Kun liikunnanohjaajaksi kouluttautunut ja nykyään Turun Uimahallin yrittäjänä toimiva Lahti aikoinaan etsi sisältöä urheilun jättämään tyhjiöön, hän innostui valokuvaamisesta. Harrastuksen tuloksena on julkaistu jo kuusi valokuvateosta, joiden aihepiireinä ovat olleet muun muassa Ruissalo, Aurajoki, Turun saaristo sekä Liedon Vanhalinna. Uusin, yhdessä valokuvaaja Paavo Hamusen kanssa koottu ja hiljan julki tullut teos Jossain Suomessa puolestaan esittelee kotomaamme upeita maisemia etelästä pohjoiseen.

Hamuseen Lahti tutustui jo kuvausharrastuksensa alkuvaiheissa, ja miehet ovat sen jälkeen tehneet tuloksellista yhteistyötä. Ja miksei se sujuisi, kun molemmat ovat ulkomaillakin palkittuja kuvaajia. Viimeksi Johannes Lahti nappasi hellyttävällä kettukuvallaan toisen palkinnon BBC:n järjestämän luontokuvauksen MM-kilpailun potrettisarjassa.

Ritva Adenius