Aimo annos: Milloin tulli voi avata kirjeen?

TS/TS/Tuula Heinilä<br />Suomessa kirjesalaisuutta vaalitaan tarkasti.
TS/TS/Tuula Heinilä
Suomessa kirjesalaisuutta vaalitaan tarkasti.

Hei Aimo, Hollannista minulle lähetetty kirje oli avattu jossain vaiheessa matkan varrella. Se myös viipyi matkalla huomattavasti tavallista pitempään, vaikka oli lähetetty priority-postina. Arvelin, että tullissa tai postissa oli tultu uteliaiksi kirjeen sisällöstä, se kun ei ollut pelkkää paperia, vaan pieni, läpinäkyvä muoviputkilo (läpimitta 0,5 cm, pituus 4,5 cm), jonka sisällä kaksi pikkuruista valkoista "helmeä", läpimitaltaan noin kaksi milliä. Kyse ei suinkaan ollut huumeista, kuten tullissa ehkä lähtömaan perusteella epäiltiin, vaan homeopaattisista lääkkeistä, jotka eivät todellakaan saa huumekoiran häntää heilumaan. Yksi kirjeen reunoista oli viilletty koko pituudelta auki, muoviputkea paikallaan pitänyt teippi oli viilletty poikki, ja "helmet" oli kaikesta päätellen käyneet läpi perusteellisen tarkastuksen. Tästä kaikesta ei minulle ilmoitettu mitään. Kirje oli teipattu uudestaan kiinni, ja lähetys saapui viiveen jälkeen perille ihan kuin kyseessä olisi rutiinitoimenpide. Minä olin kuitenkin suoraan sanottuna tyrmistynyt, kun näin, että postiani oli avattu. Kenen, Aimo, arvelisit kirjeeseeni kajonneen? Missä tapauksessa niin saa tehdä ja millaisin perustein? Eikö siitä sentään voisi kertoa vaikka kuoreen laitetulla merkinnällä? Olisi ollut ihan kiva saada tietää, kuka kirjesalaisuuden rikkoi ja miksi.

Hämmästynyt kulkija

Suomen kuten muissakin demokratioissa on perustuslaissa suojattu loukkaamaton kirjesalaisuus, mikä tarkoittaa sitä, että ainoastaan kirjeen vastaanottaja saa avata kirjeen ja lukea sen sisältämän viestin. Kirjettä ei saa avata tulli, ei posti eikä mikään viranomainenkaan. Kun tässä tapauksessa oli kuitenkin kysymys ulkomailta tulleesta tavaralähetyksestä, putkilosta, jonka sisällön voi ainakin epäillä olevan tavalla tai toisella laiton, postitulli voi sen avata ja tarkistaa. Läpivalaisussa näitä tapauksia tulee usein esiin. Jos kysymyksessä on paketti, avattuun lähetykseen pannaan aina teippi "TULLIN AVAAMA". Sen sijaan kirjeisiin, joissa on pieni tavaralähetys, tuota teippiä ei välttämättä aina laiteta. Ehkä olisi syytä.

Periaatteessa on tietysti mahdollista, että kysymyksessä olevan kirjeen on avannut joku muukin kuin postitullin virkailija. Sekä lähetyspäässä että vastaanottomaassa postimies tai joku ulkopuolinenkin joskus hairahtuu tällaiseen "uteliaisuuteen" tai jopa varkauteen. Nämä tapaukset ovat kuitenkin todella harvinaisia, joten pitäisin joka tapauksessa postitullin toimenpidettä todennäköisimpänä.

Miksi niin monet ovat nykyään "äijiä"

Mediassa törmää nykyään hyvin usein äijä-sanaan. Minä olen oppinut ymmärtämään äijän semmoisena vanhana ukon rahjuksena, mutta nyt niillä äijillä tarkoitetaan ilmeisesti ihan jotain muuta. Mitä? Selitäpä Aimo tällaiselle eräänlaiselle äijälle.

Äijä minäkin

Yleiskielessä äijä on todellakin tarkoittanut vanhempaa miestä, ukkoa. Joissakin murteissa äijällä on voinut olla myös isoisän merkitys. Joskus menneinä aikoina äijä on ollut niin ikään ison ja runsaan synonyymi.

Nykyinen äijä on kuitenkin sellainen tosi mies, hyvin reteästi esiintyvä mieshahmo, jonkinlainen machomies. Äijä on hyvä jätkä, joka korostaa miesrooliaan myös erilaisissa porukoissa. Reteä nainenkin voidaan tietyin ehdoin hyväksyä äijäksi äijien joukkoon.

Joissakin yhteyksissä perusäijästä käytetään nimitystä retroseksuaali , jolla tarkoitetaan ulkoisesta olemuksesta piittaamatonta miestä. Retroseksuaalin vastakohta on metroseksuaali , kaupungissa asuva nuori mies, joka käyttää paljon rahaa ulkonäköönsä ja elämäntyyliinsä rikkoen ehkä myös perinteisiä sukupuolimalleja.

Miten inflaatio oikein lasketaan?

Hei taas! Ihmettelen tätä taloutta. Jos inflaatio on jotain 1-2 prosenttia, niin miten se lasketaan, kun esimerkiksi yksiöiden hinnat ovat nousseet viidessä vuodessa Turussa noin 30 000:sta eurosta 70 000:een euroon ja esim. pulla suositussa kahviossa kaupungin keskustassa maksaa tänään 1,6 euroa ja ennen kaksi markkaa? Miten se inflaatio lasketaan, kun kaikki on noussut vai onko? Kaikki asunnot ovat ainakin nousseet, se kallein osa inflaatiolaskurissa. Tietenkin korot ovat alhaisia.

CB

Tilastokeskus mittaa inflaatiota yleensä ns. kuluttajahintaindeksillä, joka kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palvelujen hintakehitystä. Indeksi sisältää 401 tavaraa ja palvelua ja lähes 44 000 hintaa. Hinnat kerätään koko maasta kuukausittain. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Tavara- ja palveluluetteloa sekä hintojen painotusosuuksia tietysti uudistetaan aika ajoin.

Tavalliselle,kuluttajalle jää helposti mielikuva, että kaikki hinnat nousevat. Hintojen laskua ei niinkään huomata, vaikka esimerkiksi monien kestokulutushyödykkeiden tai vaikkapa viinan ja puheluiden hinnat ovat viime vuosina laskeneet. Monien elintarvikkeidenkin hinnat laskivat EU:hun liityttäessä, joskin ne nyt ovat taas nousseet. Kahvikupponen ja pulla hinnoiteltiin todellakin monessa paikassa aivan uudelle tasolle euroon siirryttäessä.

Kuluttajahintaindeksi kuvaa tietysti keskimääräistä hintojen nousua. Hintojen kohoaminen kohtaa kulloisestakin tavara- ja palveluhankinnoista johtuen kuluttajan hyvin eri tavalla eri aikoina. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että Suomessa inflaatio eli hintojen nousu on ollut kymmenkunta vuotta eli koko EU-kauden hyvinkin maltillista.

Miksi Suomen maanumero on kolminumeroinen?

Mistä johtuu, että Suomen suuntanumero +358 on kolminumeroinen. Muun muassa Norjalla (+47) ja Vietnamilla (+87) on kaksinumeroiset, lyhyemmät ja helpommin muistettavat sarjat. Urbaani legenda kertoo kahta versiota asiasta. Ensimmäisen mukaan aikoinaan, kun kansainvälisistä numeroista päättävä kokous järjestettiin, Suomella ei ollut varaa lähettää omaa edustajaansa kokoukseen. Toisen tarinan mukaan edustajat lähetettiin, mutta halvan viinan tarjonta oli liian suurta ja maamme urheat edustajat nukkuivat krapulaansa pois kokouksen alkaessa. Mikä on oikea tarina?

Pekka Oilinki

Olen selvittänyt samantapaista kysymystä jo viime vuosikymmenen lopulla. Tarinan yksityiskohdista en tiedä, mutta tuolloin vastaukseksi joka tapauksessa sain, että Suomen etuja valvoneet silloisen Posti- ja telelaitoksen edustajat olivat tehdyn ratkaisun aikana enemmän tai vähemmän nukkuneet. Suomi joutui joutui kehitysmaiden kastiin maatunnuksia Kansainvälisessä televiestintäliitossa ITU:ssa jaettaessa.

Tosin Suomi oli silloin lähes 50 vuotta sitten pieni maa eikä meidän teleliikennekään ollut kehittynyt. Suomi oli vielä selvästi muita Pohjoismaita jäljessä. Silti voi sanoa, että edustajamme olivat lepsuja. Tyydyimme liian helposti siihen mitä meille tarjottiin.

Suomen edustajat ovat myöhemmin kylläkin yrittäneet moneen kertaan muuttaa maatunnustamme, mutta siinä ei olla onnistuttu. Kun maita on tullut koko ajan lisää, suuntaus on yleensäkin ollut kolminumeroisiin tunnuksiin.

Miten auton vaihteita käytetään oikein?

Hei Aimo ja Aimon aivoriihi! Tyttötiimimme tarvitsisi järkevän autoilun apua! Mieltämme on pitkään askarruttanut auton vaihteiden järkevä käyttö. Siispä kun ajamme alas Luola-parkkitalon jyrkkää alastulotietä, kannattaako ajaa kakkosvaihteella ja jalka jarrulla vai ajaa ykkösvaihteella, jolloin kulku tuntuu pakkoestoiselta auton ikään kuin tuskissaan änkeytyessä eteenpäin? Rampissa on 20 km/h:n nopeusrajoitus, jota meidän huomiomme mukaan noudattavat ainoastaan naiset. Hermoherkät herra-ajajat tulevat kiinni takapuskuriimme ja hönkivät niskaan.

Vaihteet hukassa

Kysymyksestä tulee mieleen lähinnä Speden naisen logiikka -sketsit, joissa yksinkertaisista asioista väännettiin mitä kummallisimpia kysymyksiä. Miehen logiikalla tuollaista kysymyksen asettelua ei edes pohdi, vaan ensimmäinen vaihtoehto on ilmiselvä. Kun tyttötiimikin huomasi, että toisessa vaihtoehdossa auton kulku tuntuu tuskalliselta pakkoestoiselta änkeytymiseltä, niin miksi sitä edes miettiä. Viimeinen huomio nopeusrajoitusten noudattamisesta pitää naisten osalta varmasti paikkansa. Naiset noudattavat yleensäkin elämässä sääntöjä säntillisemmin kuin miehet, mikä ei ole tietenkään meille herrahenkilöille kunniaksi.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.