Rautarouva purjehtii toiselle vuosisadalleen

TS/<br />Joanna Saturna valmistui Vlaardingenin telakalla Hollannissa vuonna 1903. Aluksen alkuperäinen nimi on VL74.
TS/
Joanna Saturna valmistui Vlaardingenin telakalla Hollannissa vuonna 1903. Aluksen alkuperäinen nimi on VL74.

Joanna Saturna lähti purjehdukselleen Vlaardingenista Hollannista vuonna 1903. Kaksimastoinen purjealus oli jo syntyessään eräänlainen historiallinen muistuma, loggertti-takilalla varustettu yhden perhekunnan elinkeinoksi tarkoitettu Pohjanmeren sillinkalastuslaiva. Sen käyttö, miehitys ja omistussuhteet pohjasivat jo silloin menneen maailman ajattelutapaan. Vain raudasta niittaamalla tehty runko oli myönnytys nykyajalle.

Vuonna 2000 Mikko Karvonen , 43, löysi Joanna Saturnan Bergenistä Norjasta. Purjelaivat ovat miehen harrastus.Työkseen Karvonen on Tech Data Finland Oy:n toimitusjohtaja. Yhtiö on yhdysvaltalaisen Tech Data Corporationin suomalainen tytär. Sen liikevaihto oli viime vuonna 226 miljoonaa euroa.

Joanna Saturna on 34 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä, syväys kolme metriä, kuollutta painoa 155 tonnia. Laivan elämään oli tuossa vaiheessa mahtunut kaksi maailmansotaa, se oli purjehtinut neljän lipun alla. Nimeä se oli vaihtanut neljä kertaa. Karvonen on sen kymmenes omistaja. Kun Titanic ajoi jäävuoreen, oli Joanna Saturna kalastanut silliä jo yhdeksän vuotta.

- Etsin rautarunkoista laivaa, sen ylläpito on halvempaa kuin puisen. Aluksen piti olla riittävän iso, jotta sillä voisi purjehtia missä tahansa, ja sen piti olla alunperin rakennettu purjealukseksi, Karvonen kertoo.

Etsiminen kesti viisi vuotta. Tämä on hänen kolmas aluksensa: ensin hänellä oli troolari, sitten perinnepurjelaivarekisteriin rekisteröity Gertrud, joka Joannan tullessa meni myyntiin. Vuonna 2000, 97 vuotta hollantilaiselta telakalta lähtönsä jälkeen, Joanna Saturna oli päätynyt Norjaan rahtilaivaksi. Sillä kuljetettiin hiekkaa ja kalanrehua. Norjalaisittain sen nimeksi oli annettu Fjordsand. Kesällä 2000 Karvonen ajoi laivan omin konein Helsinkiin, ja sen entisöintiyöt ajoitettiin.

Karvosen idea oli tehdä harrastuksestaan liiketoimintaa. Uudestaan purjealukseksi muutetusta rautalaivasta tehdään pääasiassa yrityksille tarkoitettu tilausristeilijä.

- Mitoitusperusteena on, että tänne sopii päiväristeilylle linja-autollinen ihmisiä eli noin 60 henkeä. Yöpymistilaa on 15 asiakkaalle, Karvonen kertoo.

Kotisatamaksi Uusikaupunki

Kun laiva täytti 100 vuotta, se sai alkuperäisen nimensä takaisin. Tuossa vaiheessa Joanna Saturnan sisäosat oli purettu, ja se oli Pietarsaaressa takiloitu kaksimastoiseksi kahvelikuunariksi. Sitten oli vuorossa sen rakentaminen risteilyasiakkaiden vaatimuksia vastaavaksi. Tähän työhön valikoitui Uudenkaupungin työvene Oy, joka muun muassa vartioalusten, öljyntorjuntaveneiden ja palontorjuntaveneiden rakentajana hallitsee tämän alan viimeisimmän tekniikan.

Rahaa kuluu. Projektin kokonaisinvestointi on 1,1 miljoonaa euroa.

- Kun löysin aluksen oli hintapyyntö 500 000 Norja kruunua eli noin 60 000 euroa, Karvonen kertoo.

Joanna Saturnan risteilypäivälle kertyy hintaa vajaat 3 000 euroa. Alus on valmis ajoon toukokuussa. Alkavalle purjehduskaudelle on laskettu 80 purjehdusta. Laivan omistavan Logger Sea Lines Oy:n liikevaihdoksi tulee näin runsaat 200 000 euroa vuodessa.

Siihen nähden sata vuotta sitten Vlaardingenissa syntyneestä Joanna Saturna tulee sisältä kaikin mukavuuksin varustettu asiakkaidensa mukavuuden takaava laiva.

- Hyteissä on vesivessat, on sauna ja suihkutilat, keskuslämmitys ja koneellinen ilmanvaihto. Salongissa on tilaa 20 hengelle, keittiön varustus on täysin nykyaikainen ja laivakokki on aina mukana, Karvonen luettelee.

- Hyvähän tähän on ollut rakentaa, kun laiva oli purettu tyhjäksi, sanoo työveneen hallituksen puheenjohtaja Sauli Laihonen .

Sisustus- ja laiteasennustyö kuormittaa telakkaa 10 henkilötyövuoden verran, sillä on toisin sanoen myös merkittävä työllisyysvaikutus Uudellekaupungille.

Oma merkityksensä työn sujumiselle on silläkin, että Sauli Laihonen oli toisena osakkaana muutama vuosi sitten entisöimässä kaljaasi Olgaa.

- Kyllä Olgasta saatuja kokemuksia on tässä voitu hyödyntää. Työveneen tavanomaisesta tuotannostahan Joanna Saturna poikkeaa esimerkiksi siinä, että se suurimman osan ajasta kulkee tuulen voimalla ja on melkein aina johonkin päin kallellaan, Laihonen sanoo.

Uusikaupunki on Karvosen mukaan otettu Joanna Saturnan kotisatamaksi kaupungin merellisten perinteiden takia. Yli 100-vuotias purjelaiva edustaa merellistä perintöä ja on osa kaupungin merellistä ympäristöä.

Kaupunginjohtaja Kari Kosken mukaan Uusikaupunki on projektissa mukana sen toteuttamiseksi tarvittavan verkon rakentajana. Matkailuhanke on merkittävä. Kun aluksen miehitykseksi tulee päällikkö ja kolme miestä, syntyy korjaustyön aikaisen työn lisäksi myös pysyviä työpaikkoja.

Joanna Saturna on hyväksytty Suomen merimuseon perinnelaivarekisteriin. Siitä, onko se ennen vuotta 2000 käynyt Suomessa, ei ole tietoa.

- Merenkulku on kansainvälistä, ja tällaiset alukset ovat purjehtineet myös Itämerellä tuoden lastia Suomeenkin. Perinnelaivakulttuurin vaalimisella ei ajatella vain niiden historiaa vaan myös tulevaisuutta, sanoo merimuseon tutkija Hannu Matikka.

Heikki Sankkila

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.