Sunnuntai 19.11.2017Elisabet, Liisa, Eliisa, Elisa, Liisi, Elise

Runollisen hypnoottista tajunnanvirtaa

Nainen (vas. Sofia Törnqvist, Kristina Vahvaselkä ja Heidi Kiviharju) kohtaa Torakan (oik. takana Maria Nurmela).
Nainen (vas. Sofia Törnqvist, Kristina Vahvaselkä ja Heidi Kiviharju) kohtaa Torakan (oik. takana Maria Nurmela).

Kolmas tila: Passio – Rakkaus G.H.:n mukaan, alkuperäisteos Clarice Lispector, suomennos Tarja Härkönen, dramatisointi Seppo Parkkinen, ohjaus Juha Malmivaara, musiikki Kari Mäkiranta, koreografia Maria Nurmela, visualisointi Pirjo Liiri-Majava ja Kalle Ropponen, maskeeraus Minna Pilvinen, kantaesitys Manillan Vanhalla viinatehtaalla 2.4.

”Lopultakin, lopultakin kuoreni oli särkynyt ja minä olin rajaton. Olemalla olematta olin. (…) Minussa on oleva kaikki jos vain minä en ole; sillä ”minä” on vain yksi maailman hetkellisistä kouristuksista. (…) Elämä on minua, enkä minä ymmärrä mitä sanon. Niinpä minä palvon.”

Brasilialaisen Clarice Lispectorin (1925–1977) kirjoja on usein pidetty hämärinä ja hankalasti tulkittavina. Toisaalta häntä pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista. Passiota (1964) on yleensä pidetty Lispectorin pääteoksena.

Romaanin näennäinen juoni on lyhyesti kerrottu. Varakkaan kuvanveistäjänaisen kotiapulainen on irtisanoutunut, ja nainen aikoo siivota tämän huoneen. Ensivaikutelma huoneesta on siisti, valoisa ja kuiva. Mutta kurkistaessaan vaatekaappiin nainen kohtaa torakan. Tuo kohtaaminen johtaa tapahtumiin, joista ei ole enää paluuta entiseen elämään.

arvoituksellisuus mahdollistaa monet erilaiset kokemistavat. Romaania onkin tulkittu lukuisista näkökulmista, muun muassa feminististen ja postkoloniaalisten silmälasien läpi. Passion suomentaja Tarja Härkönen kertoo käännöksen loppusanoissa, että Lispector oli intuitiivinen kirjoittaja, joka ”ymmärsi ja voi tulla ymmärretyksi vain telepaattisesti”.

Itse koin Lispectorin romaanin ääressä ensisijaisesti juuri intuitiivista yhteyttä. Ja yhteys vain voimistui, kun kuulin tekstiä puhuttavan ja näin sitä kuvallistettavan Kolmannen tilan esityksessä. Yhdistän kokemukseni siihen, että omalla runollisen hypnoottisella ja tajunnanvirtamaisella tavallaan Lispectorin teos julistaa samaa sanomaa, josta puhutaan kaikissa suurissa uskonnoissa ja nykyajan henkisissä opeissa.

Esimerkiksi Deepak Chopra kirjoittaa Salaisuuksien kirjassa: ”Sisälläsi on tila, jossa kärsimystä ei ole. Siellä tiedostaminen on mutkatonta ja avointa. Yrittäessään kamppailla tuskan kanssa ego nimittäin kieltäytyy näkemästä, että vastaus voisi olla niinkin yksinkertainen kuin opetella vain olemaan.” Eckhart Tolle puolestaan opettaa, että ihminen voi luoda rakkaudellisempaa maailmaa vain luopumalla ehdollistuneista mielenrakennelmistaan ja antautumalla tietoiselle läsnäololle nykyhetkessä.

Pääsiäinen on kristillisen kirkon tärkein juhlapyhä, jonka tärkein sisältö kiteytyy inhimillistä kärsimysnäytelmää seuraavaan ylösnousemuksen ilosanomaan. Myös Passiossa on omalla nyrjähtäneellä tavallaan kyse samanlaisesta valaistumista edeltävän kärsimyksen kuvauksesta, minkä vuoksi on perusteltua ajoittaa ensi-ilta juuri pääsiäiseen.

dramatisoima ja Juha Malmivaaran ohjaama esitys antaa Lispectorin tekstille arvoisensa alustan riistämättä siltä kuitenkaan sen oikeutetusti hallitsevaa asemaa. Teksti noudattaa ulkoisesti monologin muotoa, mutta tekstin sisällä risteilevien lukuisten eri äänien välille rakentuu dynaaminen suhdeverkosto.

Kun minäpuhujan sisäiset äänet jakautuvat tai toistuvat kaikuina kolmen koskettavasti läsnäolevan näyttelijän (Heidi Kiviharju, Sofia Törnqvist ja Kristina Vahvaselkä) välille, näyttämölle muodostuu upeaa kerroksellisuutta.

Maria Nurmelan Torakan ”neutraalissa” roolissa tanssimat kohtaukset sekä Kari Mäkirannan tapahtumia ja tunnelmia myötäilevä musiikki luovat näyttämökokonaisuuteen hienovireistä jännitettä. Vanhan viinatehtaan karu, lähes lavastamaton tila toimii hyvin voimakkaan tekstin ja sielukkaiden esiintyjien alustana. Harkiten käytetyt, karkeat valaistuselementit rytmittävat hienosti tapahtumien kulkua.

ANNINA KARHU

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.