Maanantai 27.2.2017Torsti

Mamma Mia! on jättekiva

Mamma Mia! on diskoa, glitteriä ja mahtavaa menoa, mutta myös hyvin inhimillistä näyttelijäntyötä. Kuvassa Kristofer Möller (vas.), Vallu Lukka, Mia Hafrén ja Riko Eklundh kohtaavat 21 vuoden jälkeen pohtiakseen tärkeää kysymystä: kuka on isä?
Mamma Mia! on diskoa, glitteriä ja mahtavaa menoa, mutta myös hyvin inhimillistä näyttelijäntyötä. Kuvassa Kristofer Möller (vas.), Vallu Lukka, Mia Hafrén ja Riko Eklundh kohtaavat 21 vuoden jälkeen pohtiakseen tärkeää kysymystä: kuka on isä?

Benny Andersson & Björn Ulvaeus, Catherine Johnson: Mamma Mia!, Suomen tuotannosta vastaava ohjaaja Paul Garrington, vastaava koreografi Nichola Treherne, vastaava musiikin ohjaaja Seann Alderking, vastaava lavastaja Jonathan Allen, vastaava puvustaja Lucy Gaiger. Kapellimestari Kristian Nyman. Tuotanto Per-C ja Ace-Production yhdessä Svenska Teaternin kanssa. Mediaennakko 26.9.2014

Kysehän on pelkkien lukujen valossa yhdestä viime vuosikymmenien valtavimmista pop- ja musikaalimenestyksistä. ABBA valloitti lähes koko maapallon listahiteillään, mutta myös Mamma Mia! –musikaalin on nähnyt vuoden 1999 ensiesityksen jälkeen yli 54 miljoonaa ihmistä. Elokuvaversiosta puhumattakaan. Ja nyt tämä kansainvälisen tason supertuotanto on Helsingin Svenska Teaternissa suomenruotsalaisena versiona niin riipaisevan aito ja lämpimästi humaani, että itkettää.

SUURIN KUNNIA on annettava kolmen naisen triolle – tuottaja Judy Craymerille, kirjoittaja Catherine Johnsonille ja ohjaaja Phyllida Lloydille – jotka puursivat Mamma Mia!:sta musikaalin 90-luvun lopussa. Käsiohjelman mukaan alkusysäys oli Craymerin. Hän löysi Bennyn ja Björnin kappaleista kahtiajaon: toisissa on hilpeyttä ja toisissa menneen pohdiskelua, eli nuoruuden intohimoa ja keski-ikäisyyden kokemusta. Johnson kirjoitti tältä pohjalta äidin ja tyttären ja näiden molempien ystävien ja rakkauksien tarinan, joka kerrotaan ABBAn kappaleiden kautta. Tuloksena on lämminhenkinen, nostalginen sukupolvitarina, höystettynä pikkutuhmuuksilla ja humoristilla ylilyönneillä.

Kunnian ansaitsevat myös Suomen produktion konkaritekijät, Paul Garrington (ohjaus), Nichola Treherne (koreografia) ja Seann Alderking (musiikillinen ohjaus), jotka vastaavat Mamma Mia!n alkuperäistuotannon pysyvyydestä uusissa esityksissä. Jokainen näyttelijä ja jokainen teatteri yleisöineen on aina uusi työ. Suomen Mamma Mia! on erittäin uskottavasti juuri suomenruotsalainen.

Ruotsinkieliset laulujen sanat ovat samat kuin on Ruotsissa esitetyssä Mamma Mia!ssa (Björn Ulvaeus ja Niklas Strömstedt), mutta Johan Storgård ja Bengt Bauler ovat kääntäneet dialogin sujuvaksi suomenruotsiksi. Donna Svensson onkin Donna Sundberg, nuorena käytiin hotelli Vaasassa, nyt on työpaikka Suomen Pankissa ja yhdellä koti Sipoossa…

ESITYKSEN VIEHÄTYKSEN luovat kuitenkin ihmiset lavalla. Ohjaus myös painottaa näyttelijän työn tärkeyttä ja siksi tunteet välittyvät niin aitoina. Parhaimmillaan se näkyy esimerkiksi Mia Hafrénin sortuvalla äänellään tulkitsemassa Vinnaren tar allt-kappaleessa, Vallu Lukan vilpitöntä rakkaudennälkää pursuavassa olemuksessa ja Lineah Svärdin Sofien kauttaaltaan kuulaassa ja roolihahmolle ominaisessa tyttömäisyydessä. Puhumattakaan huumoriherkuista: Anna Hultinin ja Veera Railion Rita ja Tanja ovat lähimpänä elokuvasta tuttuja hahmoja, mutta samalla heistä sukeutuu hyvinkin suvereenit komediennet.

Yllättäen musikaali viehättää juuri siksi, että laulajat eivät ole aivan täydellisiä, vain erittäin hyviä. Kristian Nymanin johtama orkesteri pitää esityksen hektisen rytmin loistavasti kasassa ja komppaa hyvin laulajia.

Huolimatta pitkästä historiasta ja jatkuvista menestyksistä, Svenska Teaternin Mamma Mia! onnistuu luomaan elämyksen aivan puhtaalta pöydältä. Esityksen myötä on hyvä mahdollisuus paiskata myös omat suomenkieliset ennakkoluulot nurkkaan ja heittäytyä ankkalammen lämminhenkiseen syleilyyn.

ILONA KANGAS

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

jättekiva sana
Kiva on stadin slangia. Jättekiva sana voisi paremmin sanoa olevan slangin ja ruotsinkielen seka kieltä.
Kliffa hei! Jättekliffaa tai jättekivaa!! Kiva olla messissä taas!
Kiva sana on suomea.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.