Torstai 21.9.2017Mervi

Tekstin ja tanssin oivaltava törmäys

Simone Weil (Greta Sandon) ehti paljon lyhyen elämänsä aikana.
Simone Weil (Greta Sandon) ehti paljon lyhyen elämänsä aikana.

Tanssiteatteri Eri: Valoon on puu juurtunut, käsikirjoitus ja ohjaus Kristin Olsoni, koreografia, ohjaus, lavastus ja musiikkisuunnittelu Tiina Lindfors, puvustus Katrin Brännström ja Tuula Bergqvist, valosuunnittelu Esa Kyllönen, kantaesitys 23.1.

(1909–1943) muistetaan usein mystikkona, mutta esimerkiksi filosofian tohtori Jukka Hankamäen mielestä hän oli myös yksi 1900-luvun merkittävimmistä kulttuurifilosofeista. Professori emerita Maija Lehtosen mukaan Weil ei vedonnut lukijoihinsa pelkästään ajattelijana, vaan myös ihmisenä, jolla oli lyhyt, mutta sitäkin tapahtumarikkaampi elämäntarina.

”Punainen neitsyt” tunnetaan sivistyneen juutalaisperheen tyttärenä, joka opintojensa päätyttyä toimi filosofian opettajana, pyrki solmimaan henkilökohtaisia suhteita työläisiin, jakoi suuren osan palkastaan työttömille, eli aineellisesti vaatimatonta elämää, hankkiutui tehdastyöhön, kärsi jatkuvista päänsäryistä ja asettui punaisten palvelukseen Espanjan sisällissodassa. Painajaismaisten sotakokemusten jälkeen uskonto valtasi keskeisen sijan hänen elämässään ja ajatusmaailmassaan.

käsikirjoittama ja Tiina Lindforsin koreografioima Valoon on puu juurtunut kuvaa oivaltavasti Weilin tarinaa ja filosofiaa. Esityksessä yhdistetään kaksi hyvin erilaista elementtiä: realistinen puhedraama sekä nykytanssi. Elementtien töksähtävä törmäys kuvaa erinomaisesti Weilin kulmikasta ja äärimmäisyyksiin kurottavaa elämää ja ajattelua.

Puhekohtaukset koostuvat pääasiassa Simonen vanhempien (Janina Berman, Rabbe Smedlund) käymistä keskusteluista, joissa kuuluu vahvasti Weilin oma ääni. Keskeisen sijan repliikeissä saavat katkelmat Weilin kirjeistä, päiväkirjoista ynnä muista teksteistä. Katkelmat käsittelevät kattavasti Weilin ajattelun keskeisiä teemoja: oikeudenmukaisuutta, sortoa, väkivaltaa, kuolemaa, uskontoa, rakkautta ja totuutta.

Runsas ja merkityksistä tiivis teksti sekä staattinen liikekieli synnyttävät puhekohtauksiin painavuutta. Toisaalta kohtauksissa on älykkään huumorin tuomaa kepeyttä. Tanssikohtausten tunnelma on varsin toisenlainen. Ne saavat painonsa melodramaattisesta musiikista ja tanssijoiden teatraalisesta gestiikasta. Toisaalta kehojen elastinen liikekieli tuo kohtauksiin hypnoottista keveyttä ja ilmavuutta.

(Greta Sandon) näyttäytyy hämmentävän naisellisena – puoli, joka ei päällimmäisenä tule mieleen Weilistä puhuttaessa. Vaikutelma syntyy erityisesti toistuvista, kauniista jalkojen ojennuksista. Nykyteatterissa rakkautta kuvataan usein fyysisyyden ja seksuaalisuuden avulla. Ehkäpä voisikin tulkita, että Simonen liikekieleltä vahvasti leimaava avautuminen ja jopa konkreettinen alastomuus ei niinkään liity hänen sukupuolisuuteensa, vaan siihen vaikutteille avoinna olemiseen, intohimoon ja ehdottomuuteen, jotka olivat tyypillisiä hänen luonteelleen ja teoilleen.

Kansaa (Toni Laakkonen, Tiina Lindfors, Lassi Sairela, Eeva Soini, Juanjo Torres) ja sen edesottamuksia kuvaavat rytmikkäät joukkokohtaukset toimivat hienosti vastapainona puhedraamalle ja Simonen sooloille. Erityisesti pidin riehakkaasta ”kansantanssista”, jossa Simone, tämän vanhemmat sekä tanssijat kohtasivat, ehkä jonkinlaisessa sukujuhlassa. Kaikki esiintyjät ovat kokeneita ammattilaisia ja työn jälki sen mukaista.

Esityksen skenografinen ilme on karu mutta toimiva. Pidin erityisesti vahvoista lavastuksellisista elementeistä, kuten painovoiman idealla leikittelevästä laudasta, jolle Simone usein eristäytyy, sekä tilaa halkovista punaisista kuminauhoista, jotka assosioin sukua ja tovereita yhdistäviin siteisiin.

Esa Kyllösen suunnittelemat valot luovat dynaamisia vaikutelmia. Puvustus puolestaan vie ajatukset maanläheisesti Weilin elinaikaan.

ANNINA KARHU

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.