Tiistai 21.2.2017Keijo

Karskin kaihoisasti suomalaisuudesta

Seitsemän veljeksen liikekieli kuvaa synkän humoristisesti suomalaisen miehisyyden olemusta. Kuvassa vasemmalta Jani Talo, Nikolas Koskivirta, Samuli Poutanen, Tuukka Piitulainen, Frans Valkama, Teemu Tainio ja Antti Keinänen.
Seitsemän veljeksen liikekieli kuvaa synkän humoristisesti suomalaisen miehisyyden olemusta. Kuvassa vasemmalta Jani Talo, Nikolas Koskivirta, Samuli Poutanen, Tuukka Piitulainen, Frans Valkama, Teemu Tainio ja Antti Keinänen.

Suomen Kansallisbaletti: Seitsemän veljestä. Koreografia Marjo Kuusela, musiikki Eero Ojanen, musiikinjohto Dalia Stasevska, lavastus Kati Lukka, puvut Anne Jämsä, valaistus Olli-Pekka Koivunen, dramaturgia Eino Tuominen. Ensi-ilta 6.9. Suomen Kansallisoopperan päänäyttämöllä.

Marjo Kuuselan koreografia Seitsemän veljestä vuodelta 1980 herää eloon Kansallisoopperan päänäyttämöllä uuden, nykyaikaan sovitetun version ansiosta. Moderniin maailmaan istutettu teos heijastelee samoja ajatuksia kuin Aleksis Kiven 1800-luvun lopun klassikkoromaani. Tarina toimii yhä. Teos kyseenalaistaa yhteiskunnan tämänhetkisen kehityksen, ja kohtauksiin eläytyessä herää kaipuu siirtyä ajassa taaksepäin.

Vaikka kohtauksia on teoksessa tavallista enemmän, ne on rakennettu juonellisesti sujuvaksi. Käsiohjelmassa Marjo Kuuselan itsensä kirjoittama kuvaus juonesta avaa katsojalle erityisen hyvin kohtausten sisältöjä, jos Kiven alkuperäisteos on jäänyt vieraaksi.

Seitsemän veljeksen visuaalinen ilme huokuu kaihoa ja suomalaista synkkyyttä, joka ei ole ahdistavaa vaan luontevaa ja aitoa. Kati Lukan pelkistetyssä lavastuksessa kiteytyy olennainen suomalaisuudesta; koivupenkit sahanpuruineen ja Impivaaran romanttiset luontomaisemat.

Valaistuksen suunnitelleen Olli-Pekka Koivusen projisoimat metsät tukevat jännällä tavalla katosta uhmakkaasti riippuvaa sirkkelinterää, jonka sanoma jää katsojan tulkittavaksi. Eero Ojasen vivahteikas musiikki vie huomion liikkeeseen. Siinä kiteytyy tanssijoiden sisältä kumpuava, hetkessä syntyvä tarina.

Teoksessa baletti toimii luontevasti sivistyneistön kielenä, joka ei Jukolan veljeksiltä taivu. Heidän liikkeensä on spontaania rimpuilua ja syvältä kehosta kumpuavaa tömistelyä, jossa näkyy vaikutteita myös aikidon pyörähtelyistä.

Mystisen
miehisyyden ytimessä

Seitsemän veljeksen kerronnassa metsässä eläminen, sen eläimet kuorotanssijoiden näppärästi tulkitsemina ja veljesten raisut juomatempaukset nousevat pinnalle. Keskiössä on suomalaisen miehen olemus, jota veljeksinä tanssivat Samuli Poutanen, Tuukka Piitulainen, Jani Talo, Antti Keinänen, Teemu Tainio, Frans Valkama ja Nikolas Koskivirta tulkitsevat hienosti.

Sara Saviola jäntevänä kettuna liikkuu sulavasti läpi teoksen, ja Anna Sariola henkevänä Seunalan Annana erottuu näyttämöjoukosta. Naisten roolit ovat kuitenkin sivujuonne, ja se on piristävää vaihtelua teostarjonnan kirjossa.

Veljesten kasvoista näkyy lukuisissa kohdissa, joissa he vain seisovat, että he ovat todella sisällä roolihahmoissaan. Veljekset synnyttävät tanssimalla miehisen yhteyden välilleen, ja se välittyy yleisöön.

Myös heidän erilaiset persoonallisuutensa tulevat vahvasti tanssin kautta esille. Erityisesti Nikolas Koskivirta hurmaa Eerona, nuorimpana veljeksistä. Hänen liikettään katsoessaan hykertelee, tulkinta on kerrassaan loistava.

Samuli Poutanen on selvästi päässyt sisälle Juhanin, vanhimman veljen, rooliin. Myös Antti Keinänen Simeonina jää mieleen ilmeikkäällä tulkinnallaan. Lyhyt kerronnallinen pätkä Seitsemän veljeksen tarinasta Laurin eli Teemu Tainion kertomana ja viittomakielellä viittomana on kekseliäs lisä kokonaisuuteen.

Veljesten tanssimassa ryhmähengessä ja miesten välisissä suhteissa on jotain mystistä, jota on mahdotonta pukea sanoiksi. Yhtä pidetään loppuun saakka − myös silloin, kun Simeoni saa synkkiä ajatuksia elämästään.

Teoksen lopussa siirtyy miettimään autioituvan maaseudun kohtaloa ja aistii seesteiset tulevaisuudenkuvat veljesten arjesta. Se rullaa kaikesta koetusta huolimatta eteenpäin vakaassa ja toiveikkaassa rytmissä.

SUVI SATAMA

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.