Sunnuntai 17.12.2017Raakel

Teatteriarvio: Pikku Prinssin visuaalinen maailma

Markus Anttila
Lentäjä (Jussi-Pekka Lindholm) kohtaa aavikolla Pikku Prinssin (Liisi Lukkarinen).
Lentäjä (Jussi-Pekka Lindholm) kohtaa aavikolla Pikku Prinssin (Liisi Lukkarinen).

Salon näyttämö ry: Pikku Prinssi.

Alkuperäisteos Antoine de Saint-Exupéry, käsikirjoitus Liisi Lukkarinen, ohjaus ja valot Tapio Väntsi, lavastus Matti Niemelä, puvustus Joel Törrönen ja Liisi Lukkarinen, maskeeraus Riina Aapio, musiikki ja äänet Aku Mylly. Ensi-ilta Salon Työväentalolla 2.12.

Ranskalaisen lentäjän ja kirjailijan Antoine de Saint-Exupéryn (1900–1944) Pikku Prinssi (Le Petit Prince 1943) on eräs maailman kauneimmista kertomuksista.

Moniulotteisen pienoisromaanin sivuilta jokainen voi lukea tarinan juuri niin kuin haluaa – suurena seikkailuna tai vaikka filosofisena pohdintana maailmasta, jossa aikuiset hukkaavat sadun mahdin aivan liian varhain ja takertuvat ikäviin isojen ihmisten asioihin.

Kun haaksirikkoutunut lentäjä tapaa aavikolla pieneltä tähdeltään saapuneen Pikku Prinssin, hän kuulee tarinan tämän ihmeellisestä matkasta halki avaruuden ja kaikista erikoisista ihmisistä, jotka hän on matkallaan tavannut.

Maantieteilijä, kuningas, turhamainen ja juoppo ilmentävät ihmisten tunteita ja pyrkimyksiä, jotka vielä nyky-yhteiskunnassakin pyörittävät maailmaa usein väärään suuntaan.

Salon näyttämön teatterisovituksessa ja Liisi Lukkarisen käsikirjoituksessa lavalle on haluttu mahduttaa kaikki kirjan kohtaukset ja kohtaamiset.

Siksi Tapio Väntsin ohjaamasta esityksestäkin on tullut vähän turhan pitkä ja tasarytminen. Väliajan kanssa parituntinen näytelmä kelaa läpi kirjan tapahtumat, mutta ei pysähdy pureskelemaan niiden merkityksiä kunnolla.

Koko perheelle sopivassa näytelmässä se olisi ollut tärkeää, sillä Pikku Prinssin viisauksissa piilee monia oivalluksia, joita esityksen avulla olisi voitu syventää entisestään.

Myös Pikku Prinssin (Lukkarinen) hahmo tuntuu näytelmässä vieraalta.

Kun voimakkailla maneereilla toteutettu prinssi tarkastelee jokaista asiaa sormi suussa päätään kallistellen, alkaa hahmon mimiikka jossain vaiheessa menettää uskottavuuttaan.

Olisin kaivannut Lukkarisen rooliin vakavuutta ja vähäeleisyyttä, joka olisi toiminut paremmin kirjan haikean tunnelman kanssa.

Lentäjän roolin jakaminen kahtia iäkkäämmän kertojan (Ilse Lopemaa) ja nuoremman haaksirikkoutuneen lentäjän (Jussi-Pekka Lindholm) välillä toimii draamallisesti hyvin. Puvustus ja maskeeraus onnistuvat ilmentävään hahmojen olemusta tunnistettavalla tavalla ja visuaalisesti Salon näyttämön Pikku Prinssi onkin hieno teos.

Salon työväentalon syvällä lavalla Saint-Exupéryn kirja herää henkiin kolmiulotteisena kokonaisuutena. Matti Niemelän lavastus asteroideineen ja lentokoneineen, Väntsin veikeät valot sekä Aku Myllyn avaruusmusiikki rakentavat viehättävän kuvakirjamaisen maailman.

Esitys on täynnä yksityiskohtia aina lintujen mukana lentävästä Pikku Prinssistä, ovelasti puvustuksella rakennettuun käärmeeseen ja väriloistossa kimmeltävästä kaivosta taivaalle syttyviin tähtiin ja varjokuvina toteutettuihin aikuisiin.

Kuvituksellisesti esitys onnistuukin avaamaan Pikku Prinssin maailman kiinnostavalla tavalla.

Frida Maria Pessi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.