Keskiviikko 22.11.2017Silja, Selja

Teatteriarvio: Tuulahduksia menneiltä ajoilta

Sirpa Karlsson
Armi (vas. Jaana Vesanen), Alice (Minna Suomi) ja Anna (Pirkko Nielikäinen) irrottelevat helmat hulmuten.
Armi (vas. Jaana Vesanen), Alice (Minna Suomi) ja Anna (Pirkko Nielikäinen) irrottelevat helmat hulmuten.

Turun Kisa-Veikkojen näyttämö: Kuin tähdenlento.

Käsikirjoitus ja ohjaus Sirpa Karlsson, musiikin sovitus ja johto Kari Ruotsi, lavastus Henri Malmberg ja Matti Tiainen, valot Teppo Raussi ja Niilo Susiluoma, kantaesitys 12.11.

Nykyisyyden ihmiset ja tapahtumat tuppaavat jo unohtumaan, mutta muistot glamouria tihkuvan uran varrelta palailevat kirkkaina Armin mieleen.

Sirpa Karlssonin käsikirjoittama ja ohjaama Kuin tähdenlento nostaa näyttämölle ikääntyneen laulutaiteilijan fiktiivisen tarinan, jonka ympärille viihdemusiikin suosikkisävelmistä rakentuva repertuaari rakentuu.

Nuoren Armin toiveet tavallisesta elämästä ja koskettava ikääntymisen kuvaus ovat kiinnostavia aiheita, joihin olisi ehkä voinut pureutua syvemminkin. Jäin miettimään erityisesti vanhan (Leena Nieminen) ja nuoren (Jaana Vesanen) Armin välistä ristiriitaa: miksi melko maanläheisestä, omaa kotia kaipaavasta taiteilijasta sukeutuu vanhemmiten viihdemaailmaan takaisin haikaileva diiva?

Jäin myös kaipaamaan jämäkämpiä kiinnekohtia siihen historialliseen aikakauteen ja maailmaan, johon Armin tarina sijoittuu. Selkeämpi ajankuva ja viihdemaailman konteksti olisivat voineet tukevoittaa sinänsä kiinnostavaa tarinaa.

Harrastajateatterin tekemäksi musiikkipotpuriksi Kuin tähdenlento on silti sympaattinen ja viihdyttävä.

Kari Ruotsin luotsaama viisihenkinen bändi antaa tanssiorkesterihenkisellä soitollaan kokonaisuudelle mukaansatempaavan poljennon.

Viisitoistahenkinen näyttelijäkaarti ottaa tilan haltuun energisesti, ja joukkoon mahtuu mainioita laulutulkintoja. Mieleeni jäivät erityisesti topakkaa Inestä esittävän Elvira Hartmanin varmaotteinen soolo sekä Jaana Vesasen ja tämän suurta rakkautta Bertiliä esittävän Heikki Suomen tunteikkaat duetot.

Monissa hahmoissa on myös eloisaa huumoria, esimerkiksi Minna Suomi itsevarmana Alicena sekä Tapani Närvä leikkisänä Kalevina saavat sivurooleistaan paljon irti.

Kisa-Veikkojen kotinäyttämö Rientola tarjoaa omanlaisensa tuulahduksen menneiltä ajoilta. On helppo kuvitella, että ajatuksella ja sydämellä tehty, omannäköinen musiikkinäytelmä puhuttelee juuri sitä iäkästä katsojakuntaa, josta ensi-iltayleisökin voittopuolisesti koostuu. Tällaisella kulttuurilla on varmasti sijansa turkulaisella teatterikentällä.

Annina Karhu

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.