Sunnuntai 19.11.2017Elisabet, Liisa, Eliisa, Elisa, Liisi, Elise

Teatteriarvio: Mestari, Saatana ja Pontius Pilatus kuunsillalla Moskovassa

Tuomo Manninen
Kansallisteatterin Willensaunan Mestari ja Margarita on kriitikon mukaan lumoava, romanttinen kertomus monessa aika- ja todellisuuden tasossa. Kuvassa Juha Varis, Marc Gassot, Maria Kuusiluoma, Annika Poijärvi, Juhani Laitala ja Ilja Peltonen.
Kansallisteatterin Willensaunan Mestari ja Margarita on kriitikon mukaan lumoava, romanttinen kertomus monessa aika- ja todellisuuden tasossa. Kuvassa Juha Varis, Marc Gassot, Maria Kuusiluoma, Annika Poijärvi, Juhani Laitala ja Ilja Peltonen.

TEATTERI

Kansallisteatteri: Mestari ja Margarita.

Mihail Bulgakovin romaanin pohjalta dramatisoinut ja ohjannut Anne Rautiainen.

Koreografia Sonya Lindfors,

lavastus, nuket ja pukusuunnittelu Janne Siltavuori,

valo- ja videosuunnittelu Pietu Pietiäinen,

äänisuunnittelu Jani Peltola,

naamioinnin suunnittelu Krista Karppinen.

Ensi-ilta Willensaunassa 6.9.

Mihail Bulgakovin romaani julkaistiin suomennoksena nimellä Saatana saapuu Moskovaan (1969). Anne Rautiaisen Kansallisteatterin Willensaunaan dramatisoima ja ohjaama esitys on kuitenkin nimetty venäjänkielisen alkuteoksen mukaisesti Mestariksi ja Margaritaksi. Nimen valinta kertoo olennaisen dramatisoinnin näkökulmasta: keskiössä ovat rakastavaiset, Mestariksi kutsuttu kirjailija ja hänen kaikkensa antava rakastettunsa.

Tämä ei toki tarkoita sitä, että muu romaanin aines leikkautuisi pois tai siirtyisi syrjään, päinvastoin. Myös Saatana eli mustan magian professori Woland sekä hänen kahteen rajattu seurueensa vampyyri Hella ja kissa Begemot ottavat haltuunsa Willensaunan näyttämön siinä missä Moskovan Varieteeteatterinkin.

Valtaapitävää kirjailijaeliittiä edustava runoilija Ivan Bezdomnyi saa persoonallaan edustaa koko Moskovan asujaimistoa ja sekin onnistuu. Kokonaisuus on tasapainoinen, ja vaativa liikehdintä romaanin eri tasojen välillä toteutuu harvinaisen selkeästi.

Esityksen lumoava, viehättävä ominaislaatu syntyy ennen muuta kahdesta keskeisestä tekijästä.

Toinen näistä on kauttaaltaan äärimmäisen onnistunut miehitys. Mestarin ja Ješua Ha-Nostrin kaksoisrooli tekevä Ilja Peltonen on hienosti traagiseksi sävyttynyt tavallinen samastuttava ihminen, joka näkee ohi aikakautensa harhojen. Samaa syvää inhimillisyyttä on Juhani Laitalan tuplassa, runoilija Bezdomnyissa ja Pontius Pilatuksessa.

Bulgakovin ehkä suurin nerous on näiden kaksinkertaisesti vastapooleiksi asettuvien henkilöiden suhteen rakentaminen keskusteluksi, ei konfliktiksi. Tämän keskustelun vetovoima tulee hyvin ilmi Peltosen ja Laitalan kohtauksissa.

Annika Poijärvi Mestarin rakastettuna uhkuu tyyneyttä ja voimaa. Jälkimmäinen pääsee toden teolla irti lentokohtauksessa. 

Marc Gassot, Maria Kuusiluoma ja Juha Varis tuovat näyttämölle Bulgakovin teoksessa niin olennaisen fantasia-elementin hyvällä työnjaolla. Gassot edustaa Wolandina eleganttia jännitettä, Kuusiluoma Hellana raakaa vaaran tuntua ja Varis Begemotina vastaa suvereenisti rehevästä huumorista. 

Vielä hienojen yksilöllisten roolitöiden yli menee näyttämöllä hyvä yhteispeli, jonka ansiosta tunnelma näyttämöllä on pakoton. Tämä vire on erityisen tärkeä, jotta esityksen toinen näyttelijäkaarti, nuket, saavat tilaa hengittää ja kertoa tarinaa. Nukkien käyttö on herkkää ja hienovireistä ja toteutuu pieteetillä.   

Toinen olennainen tekijä on esityksen visuaalisten keinojen viehätys. Nuket ovat jännittävällä tavalla osa molempia onnistumistekijöitä: ne ovat osa sekä miehitystä että visuaalisuutta.

Toisaalta osa-alueiden erotteleminen on Mestarin ja Margaritan suhteen erityisen väkinäistä, sillä visuaalisuus on osa tarinan kerrontaa siinä missä näytteleminenkin. Muun muassa eri tarinan tasoilla liikkumisen selkeys on paljolti kokonaisvaltaisen visuaalisuuden ansiota. Janne Siltavuoren käsialaa ovat niin nuket, lavastus kuin pukusuunnittelukin. Pietu Pietiäinen puolestaan vastaa valoista ja videoista. Yhteistyö on saumatonta.

Outi Lahtinen

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.