Sunnuntai 24.6.2018Johannes, Juhani, Juha, Juho, Jukka, Janne, Jussi, Jani, Juhana

Onko Pori rakkauden kaupunki?

• Maria Kilpi: Rakkaudella, Porista. Rakastajat-teatteri, ohjaus Janne Saarakkala, lavastus ja puvustus Paula Koivunen, musiikki Sanna Grönmark, äänisuunnittelu Jukka Ranula, valosuunnittelu Virpi Piippo. Kantaesitys Porissa 8.11.

Kuka olisi arvannut, että Pori on rakkauden kaupunki. Jos Rakastajien esitystä on uskominen, Porissa on kymmeniä kutupaikkoja, joissa rakkaus kukkii valtoimenaan. Myös Porin historia on täynnä rakkauden tekoja, kaupunki jopa perustettiin rakkaudelle.

Rakkaudella, Porista on Rakastajat-teatterin ja helsinkiläisen Todellisuuden tutkimuskeskuksen yhteistyötä. Esitys on viides osa tutkimuskeskuksen vuonna 2003 käynnistynyttä Suomi-projektia, jonka edellisissä osissa on tutkittu muun muassa elinvoimaa ja rohkeutta.

Tarinankerrontaa ja historiallisia kohtauksia yhdistelevä esitys on suurelta osin rakennettu porilaisilta saatujen rakkausaiheisten kertomusten pohjalta. Nykypäivän rakkaustarinat linkittyvät kaupungin historiaan, jota tulkitaan vaaleanpunaisten lasien läpi.

Rakkauden historia käynnistyy 1500-luvulta kaupungin perustajan Juhana herttuan ja Kaarina Hannuntyttären romanssilla. Rakastajien tulkinnan mukaan pari tapasi Ulvilan kuninkaankartanolla, ja Juhana perusti Porin Kaarinalle vuonna 1558. Pikku faktoilla kuten sillä, että kaupunki perustettiin todellisuudessa parempien kulkuyhteyksien takia, ei vaivata hyvää tarinaa.

Isän rakkaudesta

Naisen ja miehen välisestä rakkaudesta esitys laajenee käsittelemään yleisempää rakkautta. Kun vuorineuvos Juséliuksen 11-vuotias Sigrid -tytär kuoli vuonna 1898 keuhkotautiin, isän maailma romahti. Syyllisyydentuskainen isä perusti tyttärensä nimeä kantavan säätiön, joka nykyäänkin tukee vuosittain kymmenellä miljoonalla eurolla lääketieteellisiä tutkimuksia.

Säätiö ei riittänyt, vaan isä rakennutti Porin hautausmaalle mausoleumin, johon hän tilasi Gallen-Kallelalta freskot. Surun mahtipontinen, rapistunut pyhättö seisoo vielä tänä päivänäkin kertomassa isän pohjattomasta surusta.

Isän rakkaudesta teema laajenee rakkauteen kaupunkia ja sen väestöä kohtaan. Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Fanny Ahlfors käyttää vuosikymmenensä kaupunkilaisten olojen parantamiseen 1900-luvun alkupuoliskolla.

Vuosiluvut ja tapahtumat vilisevät katsojan edessä. Jatkosodan päättymisvuodeksi tarjotaan harmillisesti väärää vuosilukua.

Sotien jälkeen tarina kulkee kepeämpiä polkuja kutufestivaali Porin Jazzin käynnistysvuosiin. 1960-luvun alkuaikoina poliisi tarkkaili festivaaliyleisöä. Yleisön piti istua, eikä musiikin tahdissa saanut hytkyä, sillä se tulkittiin kielletyksi tanssimiseksi.

Rakkaudella, Porista on lämminhenkinen esitys, joka ei maailmaa syleilevästä teemastaan huolimatta lipsahda kertaakaan korniksi. Esitys pysyy maan tasalla työryhmän ansiosta.

Näyttelijät Mia Lindström , Angelika Meusel ja Kai Tanner lukevat kaupunkilaisten tarinoita pilke silmäkulmassa ja samalla paljastavat itsestään hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Rehdin tarinoinnin lisäksi katsomossa saa nauttia erinomaisesta musiikista, joista on mainittava esityksen teemalaulu Mu Porini ja liikuttavan kaunis Nuoruustango -tulkinta.

TONI LEHTINEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.