Perjantai 15.12.2017Heimo

Konserttiarvio: Laura Annika Quartet – Kontrastien musiikkia

Laura Annika Quartet.

Café Tiljanissa pe 1.12.

Laulaja Annika Mustosen ja pianisti Aleksis Liukon sävellykset ovat vuonna 2013 perustetun Laura Annika Quartetin kuulaan pohjoisen ilmaisun perustaa.

Debyyttilevynsä vastikään julkaissut kvartetti on juuri oikea bändi hyvän akustiikan omaavaan kahvilaan, jossa asiat erottuvat vaikka ne tehdään pienesti ja korkealta.

Annika Mustonen laulaa sekä sanoja että ilman niitä.

Scat-osuuksien rytmittelyistä ja irtotavuista hän siirtyy vaivatta mikrofoninkäsittelyllä synnytettyihin äänimaalailuihin.

Kun sanoja tarvitaan, niitä kuullaan sekä englanniksi että suomeksi.

Vierailevana tähtenä Turun keikalla esiintyi monipuolinen saksofonisti Adele Sauros, joka ei jää yhden tyylin vankina sätkimään.

Alun free-hönkäilyistä mentiin melodisen jatsin yhteiskuvioihin laulun ja muiden instrumenttien kanssa, ja niistä impressionistisiin äänimaisemiin.

Bändin työjuhta on pianisti Aleksis Liukko. Hän soitti sekä tukevat rytmit että eläväiset soolot tekemättä itsestään numeroa.

Kontrabasisti Joonas Tuuri yltyi paikoin virtuoosimaisiin suorituksiin, vaikka bändin kokonaissointi olikin tehoja välttelevää – ellei sitten lopetusten sähäköistä yllätyksistä puhuta. Niissä esiintyi melkeinpä pikavuorosolistina rumpali Jesse Ojajärvi, jolla on hiukan jopa huvittava tapa eläytyä koho kehollaan niihinkin iskuihin, jotka hän jättää soittamatta.

Kokonaisuudessa oli selvästi improvisoituja sprinttijaksoja. Muuten soitto oli melko lailla helposti sulavaa ja ehkä vähän jopa persoonatonta modernia jazzia, jollaista Pohjoismaissa tehdään tietyn viileän tuulenvireen tuoman nosteen vallassa.

Suomalaisessa jazzissa tuntuu lisäksi joskus jopa kuivan tekninen akateeminen kosketus, josta tosin Laura Annika Quartet ei ole ilmeisimpiä esimerkkejä. Yhtyeen otteissa on myös irtioton hetkiä ja mukavasti sävyvaihteluja.

Kvartetin ilmaisussa on kontrastin käsittelyä. On valon ja varjon, lämpimän ja viileän vuoropuhelua. On kesää ja talvea, haikeutta ja iloa.

Jälkimmäistä tunnelmaa korostettiin lattarirytmeillä, joissa muut soittajat täydensivät rumpalin työtä taputuksillaan.

Kari Salminen

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.