Lauantai 18.11.2017Tenho, Jousia, Max

Konserttiarvio: Harppu ja rutto

Turun filharmonisen orkesterin kamarimusiikkikonsertti 12.11. Donner-instituutissa.

Marjaana Holva ja Jonni Hämäläinen, viulu, Jasmine Beams, alttoviulu, Katja Kolehmainen, sello, Päivi Severeide, harppu, Reino Kotaviita, lausuja.

Rajna, Fauré, Poe, Caplet.

Filharmonisen orkesterin kamarimusiikkikonsertti järjestettiin isänpäivänä Piispankadun arvorakennuksessa, Donner-instituutin ala-aulassa.

Paikka oli valittu siksi, että konserttivieraat saivat kuvitella astuneensa ruhtinas Prosperon palatsiin. Kyseinen ruhtinas on päähenkilö Edgar Allan Poen novellissa Punaisen kuoleman naamio, ja novelli kuultiin tilaisuudessa Reino Kotaviidan lukemana.

Nyt teen juonipaljastuksen. Karkeasti tiivistettynä Poen goottilainen kauhutarina menee näin: Ruhtinas Prospero päätti olla välittämättä kuolemaa kylväneestä ruttoepidemiasta ja sulkeutui vieraineen palatsiinsa juhlimaan. Naamiaisvieraiden joukossa oli kuitenkin kutsumaton vieras, itse rutto. Vaikka Prospero juotatutti kiinni saranat ja salvat, kuolemaa hän ei pystynyt pysäyttämään.

Noin sata vuotta sitten ranskalainen André Caplet sävelsi Prosperon tarinan harpulle ja jousiorkesterille. Konsertissa tuo sävellys, Conte Fantastique, kuultiin versiona harpulle ja jousikvartetille.

Musiikki on visuaalista ja kinesteettistä, toimintaa kuvailevaa, aivan kuin mykkäfilmiin tehtyä.

Taitteet hahmottuivat lyhyinä pyrähdyksinä, ja ilmaisu on väkevää, kuten kauhukertomukseen kuuluukin.

Harppu oli konsertin keskiössä. Harpisti Päivi Severeide esitteli upeasti soittimensa mahdollisuuksia erityisesti Gabriel Faurén sooloteoksessa Impromptu pour harpa.

Severeide ja viulisti Marjaana Holva soittivat konsertin avausnumeroksi unkarilaisen, vuonna 1928 syntyneen Thomas Rajnan neliosaisen sarjan.

Rajnan sävelkieli on lyyristä ja vahvasti tonaalista. Sarjan Dialogue-osassa Rajna maalailee impressionistisin sävyin, mutta muut kolme osaa mielsin romanttisiksi tunnelmapaloiksi.

Konsertti kokonaisuudessaan – tila, kertomuksen ja musiikin värit ja tunnelmat – ruokki mielikuvitusta erityisen voimakkaasti.

Liike, toiminta ja visuaaliset kuvat mielessäni koin olleeni tunnin verran sisällä sadussa tai mykkäfilmissä.

Aija Haapalainen

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.