Tiistai 12.12.2017Tuovi

Konserttiarvio: Muistoissa Annikki, tavallinen Tähti

Annikki Tähti muistoissamme.

Turun konserttitalolla perjantaina 22.9. Solisteina Essi Luttinen ja Inga Sulin säestäjänään Sointu-yhtye. Juontaja: Tarja Närhi.

Sääli. Kesäkuussa kuolleen iskelmälaulajan Annikki Tähden muistokonsertti konserttitalolla veti isoon saliin turhan vähän ihmisiä. Yleisö oli ikääntynyttä mutta innolla mukana ikivihreiden tulkinnoissa, ja se paikkasi hienosti tyhjien tuolien tuottamia kolkkoja kaikuja.

Annikki Tähti muistetaan parhaiten kahdesta suuresta hitistään. Erik Lindströmin valssi Muistatko Monrepos'n ja Erkki Melakosken säveltämä Balladi Olavinlinnasta ovat kestohelmiä.

Konsertissa oli vanhan ajan patinaa. Säestyksestä vastasi Sointu-yhtye, jossa kapellimestarin virkaa toimitti kosketinsoittaja Petri Haapasalo. Ari Hakulinen bassossa oli viimeisinä keikkavuosina Annikki Tähden luottomies. Hän kertoi juttuja vanhankotikiertueesta ja siitä, miten keikkamatkoilla piti aina välillä pysähtyä, koska laulajan oli saatava punainen norttinsa. Rummuissa rytmejä suti Kepa Kettunen ja puhaltimissa sooloili legenda Esa Pethman.

Solistit totta kai korostuvat kun melodisesta ja romanttisesta iskelmästä puhutaan. Oopperalaulaja Essi Luttisen kauniisti soiva ja tunteissa värähtelevä vahva ääni ei olisi mikrofonia edes tarvinnut, mutta nyt sekin vahvistettiin. Luttinen häikäisi sellaisissa dramaattisissa lauluissa kuin Pustan sävel ja Mustalainen. Valkoakaasiat, Muistatko Monrepos'n ja Saint Tropez tekivät myös väkevän vaikutuksen.

Inga Sulin täydensi perinteisemmällä iskelmä-äänellään ja iloisella svengi-ilmeellään. Hänen suorituksiaan olivat mm. Pieni sydän, Budapestin yössä, Kuningaskobra ja Villit ruusut.

Koulutetun oopperalaulajan, hyvin myös rytmimusiikin nytkähtelyihin taipuvan Luttisen ja tanssilavatyylillä tulkitsevan Sulinin äänien kontrasti ja solistiosuuksien äänenvoimakkuuden erot aluksi vähän häiritsivät, mutta vähitellen miksauksen tasapaino löytyi ja tunnelmat asettuivat.

Vuonna 1952 levytysuransa aloittanut Annikki Tähti ei suotta rajannut lahjojaan tiettyyn laulutyyppiin tai tunnelmaan. Häneltä sujuivat monenmoiset iskelmät, laulelmat, valssit, swingit ja lattarit. Monipuolisuus välittyi myös kotikutoisella tyylillä toteutetussa konsertissa, jossa ei lavasteilla ja muilla lisukkeilla prameilu. Muutamat valitut kuvat pyörivät taustalla kun solistit eläytyivät melkein lennossa vaihtuviin tunnelmiin.

Yksi abstraktimpi tekijä liittää suuren osan Annikki Tähden tunnetuiksi tekemistä lauluista yhteen: kaukokaipuu. Se oli muutenkin suomalaisen iskelmän valtamoodi muutaman vuosikymmenen ajan. Sotien jälkeen ei harrastettu ulkomaanmatkailua, eivätkä tiedotusvälineet tunkeneet vieraiden paikkojen asioita vastaanottimista koteihin. Eksotiikasta ja kaukaisten paikkojen romantiikasta vastasivat elokuvat ja laulut. Etäisyyden kaipuu tuotiin lähelle tunteella. Mustalaisviulu soi, latinalaiset perkussiot kilkkasivat, välimerelliset tuulet puhalsivat ja itämailta kaikui kiehtovasti kiemurteleva melodia.

Dramaattinen Essi Luttinen ja kansallisemmin toteava Inga Sulin täydensivät lopulta hyvin toisiaan. Iskelmämusiikki on aina ollut kahtalaista. Sen melodramaattisuus ja kansallinen tanssilavan taika kohtasivat ja sulautuivat konsertissa aivan kuin ne tekivät Annikki Tähden alkuperäisissä levytyksissä.

Tarja Närhi piti kappaleiden välissä tunnelmaa yllä hauskoilla juonnoillaan. Monet anekdootit Annikki Tähden elämän ja uran varrelta säväyttivät tapausten tavanomaisuudella. Tähti vaikutti todellakin eläneen jalat maassa ja musiikki tosissaan mielessä. Hänelle laulujen sanojen piti kertoa tarinoita. Modernimman tyylin hakkaava toisto ei miellyttänyt häntä alkuunkaan. Siksi olikin sopivaa, että konsertissa sekä juonnettiin että laulettiin herkkiä tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä.

Kari Salminen

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.