Tiistai 19.9.2017Reija

Konserttiarvio: Jähmettyneitä sankarinäkemyksiä

TURUN MUSIIKKIJUHLAT

Kaksi Mannerheimia – Viimeinen päiväkäsky.

Musiikki- ja teatteriesitys Domino-teatterissa 18.8. Timo Närhinsalo, puhe, Waltteri Torikka, baritoni, Ville Matvejeff, piano.

Kaksi näkökulmaa C.G.E. Mannerheimiin – ideahan on loistava. Waltteri Torikan ja Ville Matvejeffin minikonsertti johdatti sopivasti tunnelmaan ennen Timo Närhinsalon jo 17 vuoden ajan ympäri Suomea esittämää Mannerheim-monologia Viimeinen päiväkäsky.

Humalistonkadun Domino-teatteri ei kyllä ollut konserttipaikaksi paras mahdollinen. Lähes kaiuton akustiikka ajoi Torikan ahdinkoon ja sai Pjotr Tshaikovskin romanssin Net, tolko tot, kto znal kuulostamaan puristeiselta. Sibeliuksen Illalle-laulun kotoisampi kieli vapautti laulajaa, joka pääsikin omimmalle alueelleen Tuomas Kantelisen tuoreen Mannerheim-oopperan sävelissä.

Ilmajoella kesäkuussa kantaesitetty Mannerheim tulvii isänmaallista kansallisromantiikkaa, joka Kantelisen kaltaisen ammattilaisen kynästä irronneena kestää vertailun sadan vuoden takaisiin suomalaissäveltäjiin. Selkeää, odotusten mukaista musiikkia, ei sen enempää mutta ei vähempääkään – ja varsin vivahteikasta pianonsoittoa musiikkijuhlien taiteelliselta johtajalta Ville Matvejeffilta.

Selkeä ja odotusten mukainen oli myös Timo Närhinsalon näytelmämonologi, ja siinäpä ongelma juuri olikin. Närhinsalon itse laatima teos olisi voinut olla fiktiivisen Mannerheimin yleisölle pitämä historianluento.

Suomen kohtalonhetket tulivat kerratuiksi, reaalipoliitikon rooli YYA-sopimuksen kirjoittajana valotetuksi ja puhelinlinjan päässä kiusanneet ministerit moitituiksi, mutta uutta näkökulmaa tai oivallusta esitys ei tarjonnut. Kliseinen oli myös Närhinsalon Mannerheim-hahmo: hassusti lausutut ällät ja ässät eivät vielä tee persoonaa.

Mannerheim on edelleen yksi sankarihahmoista, joihin tukeudumme kansallisidentiteettiä rakentaessamme. Mutta ei sankarin tarvitse jäädä palvonnan eteen jähmetetyksi vahapatsaaksi: syntyyhän sankareita uusiakin, kuten perjantaina henkensä uhalla Kauppatorilla apuaan tarjonneet kansalaiset todistivat – kivenheiton päässä meistä autuaan tietämättömistä teatterivieraista.

Lauri Mäntysaari

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.