Keskiviikko 13.12.2017Seija

Näyttelyarvio Turun taidemuseon Studiosta ja Pimiöstä: Rodullisia kysymyksiä

Marjo Levlinin Dividual Individual II -videoteos käsittelee rotukysymyksiä.
Marjo Levlinin Dividual Individual II -videoteos käsittelee rotukysymyksiä.

Noora Schroderus: Koiranäyttely, Marjo Levlin: Dividual Individual II.

Turun taidemuseon Studiossa ja Pimiössä 7.1.2018 asti.

Rotu on biologinen termi, jota usein käytetään kuvaamaan jalostuksen tuloksena syntyneitä eläinrotuja ja kasvilajikkeita. 1900-luvun alussa termi oli yleisesti käytössä ihmisistä puhuttaessa. Ihmisrotua luokiteltiin ulkoisten näkyvien piirteiden sekä maantieteellisen alkuperän tai perimän perusteella.

Turun taidemuseon Studion ja Pimiön yli vuodenvaihteen jatkuvissa näyttelyissä rotukysymyksiä käsitellään niin historiallisista kuin nykyhetken perspektiiveistä.

Marjo Levlinin (s. 1966) kaksikanavaisen videoteoksen Dividual Individual II kimmokkeena on ollut nk. Florinin komitean tekemä tutkimus- ja valistustyö, jonka tarkoituksena oli vaalia suomenruotsalaisen väestön terveyttä ja rotuhygieniaa. Vuosina 1913–1916 toteutetut, poliittisia tarkoitusperiä ajaneet mittaukset, perustuivat ruotsalaisen anatomian professorin Anders Retziuksen (1795 – 1860) kehittämään kalloindeksiin, rotubiologiseen menetelmään erityyppisten kallojen luokittelemista varten.

Retziuksen mukaan henkinen kyvykkyys oli pitkäkalloisten germaanisten rotujen ominaisuus, kun taas suomalaiset ja saamelaiset edustivat lyhytkalloisuutta, joka indikoi taipumusta rikollisuuteen sekä moraaliseen heikkouteen. Florinin komitean sihteerinä toimi maailmanlaajuisesti tunnettu eläintieteilijä ja perhostutkija, Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen professori Harry Federley (1879 – 1951).

Levlinin videoteos sommittelee rinnan, limittäin ja päälletysten valokuvamuotokuvia, Retziuksen indeksin mukaisia kallokuvia sekä kuvia preparoiduista perhosista tehden näin hienovireisiä semanttisia rinnastuksia rotubiologisten käsitteistöjen kehyksissä. Taiteilija on myös aikaisemmissa töissään, kuten pari vuotta sitten Helsingin MUU-galleriassa esillä olleessa Länteen ja takaisin -näyttelyssä, yhdistänyt omaa henkilöhistoriaansa vahvan ajankohtaisiin ja samalla ajattomiin yhteiskunnallisiin teemoihin.

Noora Schroderuksen (s. 1982) Koiranäyttelyn valokuvat suurisilmäisestä pikkukoirasta ahtaassa nukkekodissa sekä sarja kirjontatöitä käsittelevät rodun teemaa Levliniä kepeämmin. Mäntän Gösta-museossa viime vuonna esillä ollutta 22-osaista Karvainen kasvio -näyttelyä varten taiteilija keräsi säkkikaupalla ihmisperäistä karvoitusta, hiuksia, sääri- ja häpykarvoja. Canis lupus familiaris -sarjan koruompeleissa Schroderus on kirjaillut koirien nimiä eläimen omasta karvasta punotulla langalla. Pelkällä kirjaintyypin valinnalla ihmisen parhaan ystävän luonteenpiirteet saadaan näkyviksi ja kirjontateoksista muodostuukin oivaltava ja omaperäinen materiaalis-käsitteellisten lemmikkimuotokuvien sarja.

Asta Kihlman

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.