Torstai 20.7.2017Marketta, Maarit, Reeta, Maaret, Reetta, Margareeta

Päättäväisten naisten arkisia tarinoita

Alice Munro: Nuoruudenystävä. Suom. Kristiina Rikman. Tammi 2015. 332 s.

Vuoden 2013 nobelisti Alice Munrolta suomennetaan nyt vanhempia teoksia. Alun perin vuonna 1990 ilmestynyt seitsemäs kokoelma Nuoruudenystävä sisältää sävyltään hiljaisia novelleja, joissa pinnan alla kytee.

Monet kertomuksista kurkottavat ajattoman tuntuiseen menneeseen. Tarinoiden nykyhetki saattaa olla lähellä kirjoitusajankohtaa, mutta se on vain kehyskertomusta.

Keskiössä ovat usein muistot ihmisistä, joita kertojat ovat vuosia sitten tunteneet tai elämänsä varrella kohdanneet. Tyypillisin keskushenkilö on elämässään jonkinlaisessa risteyskohdassa oleva nainen, joka pyrkii ymmärtämään sekä omia että toisten yllättäviä tai arjen sanelemia ratkaisuja.

Niminovelli määrittää tahdin. Alussa on tytär, joka muistelee äitiään, joka puolestaan oli kertonut tarinaa nuoruudestaan. Äiti oli ollut opettajana pikkukylässä ja tavannut naisen nimeltä Flora. Floran perhe kuuluu cameronialaisiin, joka on ”jokin outo skotlantilainen uskonto”.

Floran tarina on näin kiertänyt monen myllyn läpi, eikä paljoa voida sanoa varmasti. Se kuitenkin tiedetään, että Flora katselee tyynesti vierestä, kun sisar vie miehen, jonka kanssa Flora ensin seurusteli, ja pitää silti pyyteettömästi huolta sisarestaan ja muista. Kertoja tarjoaa Floran tarinaan monia näkökulmia, joissa kiteytyvät äidin ja tyttären ajattelutapojen erot.

Joka novellissa kohdataan ratkaisuja, joita ulkopuoliset eivät ymmärrä. Novellien henkilöhahmot rakastuvat yllättäviin ihmisiin tai ovat uskottomia puolisoilleen, saavat lapsia vaikka eivät ole naimisissa tai päätyvät huolehtimaan muista itsensä kustannuksella.

Heillä on usein sivustaseuraajia, joilta kuullaan arvostelevia, kantaa ottavia tai sääliviä kommentteja kuten ”ehkä hän haluaisi naimisiin”. Mutta useimmiten Munron hahmot tuntuvat tietävän mitä tekevät, toimivan harkitusti ja tekevän omat ratkaisunsa.

Mitään laajemmasta näkökulmasta merkityksellistä ei tee heistä monikaan, ja nykynäkökulmasta joidenkin valintojen erityisyys vähenee entisestään. Kyse onkin siitä miten merkityksetöntä ja silti keskeistä tavallisuus on.

Munro kirjoittaa siten kuin tehokkaita novelleja usein kirjoitetaan: painokkaasti kuin haluttaisiin välittää jokin tietty sanoma, mutta kuitenkin niin, että lukijan ratkaistavaksi jää paljon. Tärkeintä on tiivis tunnelma, joka johtaa pohtimaan henkilöhahmojen ja laajemmin ihmisten valintoja monelta näkökannalta. Suomennos on jälleen Kristiina Rikmanin, ja häntä on kiittäminen Munron havaintojen ytimekkyydestä.

Novellissa arvoituksellisesta, fiktiivisestä runoilijasta Munro kirjoittaa ihmisistä, jotka uteliaina ”haluavat löytää asioita, jopa yhdentekeviä asioita [...] siinä toivossa että näkisivät pienen ajan virran, löytäisivät yhteyden, pelastaisivat jotain roskiksesta”. Parhaimmillaan Munro onkin juuri arjen täyteyden kuvaajana.

ELINA SILTANEN

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Estetiikkaa
Päinvastoin. Laajemmastakin näkökulmasta hyvin merkityksellistä. "Kauneus on katsojan silmässä."
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.